16.5.2025 SDP:n ylimääräinen piirikokous Paasitornissa

 16.5.2025 SDP:n ylimääräinen piirikokous Paasitornissa 

 

Hakaniemessä huomasin taas, että se on remontin takia yhtä sekava paikka edelleenkin, kuin se oli ollut edelliselläkin kerralla.  

 

Kunnallisvaalien seurauksena oli SDP.lle tullut tarve valita itselleen apulaispormestari. Koska halukkaita ehdokkaita mahdolliseksi pormestariksi olisi kyllä ollut, mutta apulaispormestariksi ei niinkään, niin nyt tarvittiin äänestyksiä, eli päätöksiä siitä kuka valittaisiin kyseiseen virkaan.  

 

Ennen ylimääräistä piirikokousta oli kaksi ehdokasta ilmoittautunut kisaamaan paikasta ja aivan viime hetkellä tuli ilmoitus myös kolmannesta ehdokkaasta. Oli siis vara valita, kuka valittaisiin Helsingin uudeksi apulaispormestariksi.  

 

Kisaamassa olivat Johanna Laisaari, Hilkka Ahde ja Antti Vuorela. Eivätköhän kaikki nämä ehdokkaat olisi kyseisestä tehtävästä selvinneet, mutta joku heistä oli silti valittava. Järjestettiin lippuäänestys ja kun piirikokousedustajan nimi oli ilmoitettu, niin piti käydä pudottamassa lippu laatikkoon. Tämän jälkeen täytyi poistua salista ja antaa ääntenlaskijoille rauha tehdä tehtävänsä.  

 

Äänestyksestä selvisi voittajana Johanna Laisaari. Onnea hänelle.  

Aika pian äänestyksen jälkeen ylimääräinen piirikokous sitten päätettiin ja kokousedustajat saivat poistua.  

 

Petteri Sortes 

 

 

UPI:n seminaari 14.5.2025 Pikkuparlamentissa “NATO and the Middle East”

UPI:n seminaari 14.5.2025 Pikkuparlamentissa: “NATO and the Middle East”

 

Tänään olin hyvin mielenkiintoisessa UPI:n seminaarissa Pikkuparlamentissa, joka käsitteli aihetta “NATO and the Middle East”. Siis Nato ja lähi-itä. Seminaariin pääsi klo 9.30 jolloin oli kahvitarjoilu. Klo 10.00–12.00 oli sitten itse seminaari. Turvatarkastus oli edelleen yhtä tiukka, kuin edellisessäkin UPI:n tilaisuudessa Pikkuparlamentissa kolmisen viikkoa sitten. Lippis, takki, kävelysauvat, vyö, avaimet hihnalle ja itse kävelin sitten metallinpaljastimen läpi. Avaimet olivat kuitenkin unohtuneet taskuun, joten kävelin vielä toisenkin kerran metallispaljastimen läpi. Tilaisuus oli, niin kuin edelliselläkin kerralla, alakerran luentotilassa.    

 

Meidät toivotti tilaisuuteen tervetulleeksi UPI:n Olli Ruohomäki ja itse paneelin avasi hyvin suurlähettiläs Klaus Korhonen. Pääesiintyjänä oli Silvia Colombo, joka on tutkijana Nato Defence Collegessa.  

 

Paneelikeskustelussa teemana oli “What role for NATO in the Middle East”. Keskustelijoina olivat Olli Ruohomäki, Juha Mäkelä, Susanna Dahlgren, Toni Alaranta ja Iro Särkkä.  

 

Tilaisuuden päätti UPI:n johtaja Hiski Haukkala. Tilaisuus kesti hyvin mielenkiintoiset kaksi tuntia.  

 

Kun ajatellaan NATO:a ja lähi-itää, sekä myös pohjois Afrikkaa, niin sieltä on tullut NATO:lle monta epäonnistumista. Sitten vaikkapa Libyan interventio ja Gaddafin kukistuminen, sekä siitä seurannut kaaos, joka on edelleen voimissaan. Tai Afganistanin miehitys ja Talebanin kukistaminen, sekä sitä seurannut kaaosmainen vetäytyminen ja Talebanin nouseminen uudelleen valtaan. Entäpä Arabikevät ja monet kansannousut? Kuten vaikkapa Syyrian kansannousu ja sitä seurannut sisällissota, sekä Assadin kukistaminen sen seurauksena.  

 

Toisaalta länsimailla on näissä arabimaissa nykyään hyvin huono maine. Israelin toimien ansiosta niissä ajatellaan, että on olemassa kaksoisstandardit Ukrainassa ja Gazassa käytäviin konflikteihin. Johtuuko se uskonnosta tai ihon väristä, vai molemmista? Kukapa tietää. Toista siis tuetaan ja toisia saa tappaa ilman sen suurempia seurauksia.  

 

Taustalla on siis nykyiset konfliktit Ukrainassa ja Gazassa. Mahdollinen epäjärjestyksen kasvaminen Syyriassa ja NATO:n yhteistyöverkostot lähi-idässä. Myös kasvavat puolustus investoinnit euroopassa antavat mahdollisuuksia kehittää yhteistyötä myös lähi-idässä eri maiden kanssa.   

 

Toisaalta eri mailla on, kuten vaikkapa Turkilla, erilaiset turvallisuusuhat ja -ympäristö. Myös ratkaisut näihin ongelmiin voivat olla erilaisia eri NATO-maissa. Turkkihan on oikeastaan tasapainoillut esimerkiksi Ukrainan kysymyksessä, koska se on myynyt vaikkapa drooneja Ukrainalle, mutta tehnyt samalla kauppaa Venäjän kanssa koko ajan.   

 

Taustalla on myös varjo ja maine kolonialismin ajoilta. Tosin se on kuulemma jo hämärtymässä menneisyydeksi. Puhetta oli myös arabimaiden ruohonjuuritason kansalaisten ja sen eliitin mielipiteistä ja asenteista, jotka eroavat paljon toisistaan.  

 

Tosin sillähän ei ole näissä autoritaarisissa maissa juurikaan merkitystä, edellyttäen, että ei tule arabikevään kaltaisia mullistuksia.   

 

Tilaisuudessa mietittiin myös Turkin asemaa NATO:ssa ja yleensä lähi-idässä. Sehän on nouseva alueellinen suurvalta, joka kuuluu NATO:on. Se on myös tärkeä tukija Syyrian uudelle hallinnolle, kun tavoitellaan vakaampaa Assadin jälkeistä Syyriaa.  

 

Turkilla on myös tilaisuus tehdä kannattavaa liiketoimintaa, koska sillä on nykyään laaja ja innovatiivinen puolustustarviketeollisuus. Koska Syyrian sisällissodan aikana sen armeija ja kalusto (joka oli pääasiassa 20-30 vuotta vanhaa NL:n aikaista rautaa) tuhottiin käytännössä kokonaan, niin luonnollisesti uutta materiaalia pitää saada tilalle.  

 

Kun Turkki tukee Syyrian uutta hallintoa, sekä avustaa sitä varustamaan armeijansa uudestaan, niin esiin nousee myös kysymys Israelista, joka ei halua naapureikseen muita, kuin sitä heikompia tai yleensä hyvin heikkoja ja hajanaisia valtioita. Sotilaallisesti vahva ja vakaa valtio naapurina on sille kauhistus. Sehän miehittää parasta aikaakin alueita Libanonista ja Syyriasta, eli esimerkiksi rajakysymykset ovat auki naapurimaiden välillä.  

 

NATO:n tavoitteena on ensisijaisesti ennalta ehkäistä konflikteja. Toisaalta, jos konflikti sitten syttyy alueella, joka on hyvin turbulenssi, niin kriisin hallinta nousee esiin. Mainittiinpa keskustelussa myös Martti Ahtisaaren perustama CMI Crisis Management järjestö. Se on asia, jonka Suomi voi tarjota NATO:lle ja EU:lle.   

 

 

 

Petteri Sortes 

UPI:n seminaarin videotaltiointi löytyy luonnollisesti YouTubesta osoitteesta

NATO and the Middle East - YouTube

UPI:n tilaisuus Pikkuparlamentin auditoriossa 24.4.2025 “Eurooppalaisen ydinpelotteen haasteet ja mahdollisuudet”

UPI:n tilaisuus Pikkuparlamentin auditoriossa 24.4.2025 “Eurooppalaisen ydinpelotteen haasteet ja mahdollisuudet” 

 

Olipa mielenkiintoinen tilaisuus tänään UPI:n järjestämänä eurooppalaisesta ydinpelotteesta. Huomasinpa odotellessani muiden kanssa ovien avautumista myös professori Tommi Koivulan, joka tuli tutuksi opettajana, opiskellessani MPKK:n strategianlaitoksella vuoden verran strategian sivuainetta.  

 

Huom! Kuvassa oleva ei ole Tommi Koivula. Joutui vain vahingossa kuvaan, kun kuvasin ovea. 😄

Ovi pysyi siis kiinni, eikä se avautunut ennen kuin 8.30. Tismalleen. Tosin Matti Pesu pääsi kymmenen minuuttia aikaisemmin sisään, mutta yleisö sai odotella vielä sen puuttuvan kymmenen minuuttia. Tarkkaa oli.  

 

Sen jälkeen jouduimme vielä turvatarkastukseen, (kunhan olimme ensin näyttäneet kuvallisen henkilöllisyystodistuksen, minä näytin passin) jossa käytettiin metallinpaljastinta. Kävelysauvat, takki, lippis, taskujen sisältö ja vyö (housut puttoo!!) joutuivat metallinpaljastimeen. Tuli mieleen heti USA:n rajamuodollisuudet.  

 

Itse tilaisuus oli oikein mielenkiintoinen. Matti Pesun johdolla asiasta keskustelivat Tapio Juntunen, Jyri Lavikainen ja Iro Särkkä. Se oli kaiken kaikkiaan hyvin mielenkiintoista. Keskustelun jälkeen yleisö sai kysellä aiheesta. Pari kysymystä kysyttiinkin, muun muassa Rene Nybergin esittämänä. Mielenkiintoista.  

Turvallisuustilanne euroopassa ja laajemminkin globaalisti romahti, kun Putin hyökkäsi Ukrainaan ja yritti valloittaa Kiovan. Se nyt ei kuitenkaan onnistunut, mutta sota jatkuu edelleenkin perinteisenä kulutussotana. Pelko kouraisi samalla pieniä liittoutumattomia maita euroopassa ja Suomi ja Ruotsikin hakivat ja pääsivät Naton jäseniksi. Pelko laantuikin sen jälkeen galluppien mukaan kansan keskuudessa ja USA:n ydinsateenvarjon suojaava peitto asettui Suomen ylle. Nyt Trumpin toisen valtaannousun jälkeen tilanne kuitenkin on muuttunut ja juuri kukaan ei enää usko, että Trump ja USA suojelisi Suomea, jos huonosti kävisi. Nyt mietitäänkin, löytyisikö euroopasta näitä tuomiopäivän aseita suojelemaan pieniä, vähävaraisia eurooppalaisia maita Venäjän agressioilta.

Esimerkiksi Ranskasta niitä toki löytyy, mutta Ranska on jo De Gaullen ajoista lähtien sanonut, että sen ydinasepelote on tarkoitettu suojelemaan vain Ranskaa itseään. Se on myös itse rakentanut oman pelotteensa, eikä ole ostanut sitä esimerkiksi USA:sta. Ranska siis päättää itse oman pelotteensa uskottavuudesta, eikä ole riippuvainen aseiden toimittajan myymistä varaosista, huollosta eikä kehittämis suunnitelmista. Macron on kyllä viime aikoina puhunut, että Ranskan pelotetta voisi ulottaa myös muihin eurooppalaisiin maihin. Mene ja tiedä. Myös syvenevä yhteistyö Ranskan ja Saksan välillä on noussut esiin. Ydinaseden ja ydinpelotteen ylläpitäminen ja rakentaminenhan ei ole halpaa puuhaa, joten kustannusten jakamiseen on varmasti tarvetta.

Britannia on toinen eurooppalainen ydinasevalta ja se on ostanut ydinpelotteensa suoraan USA:sta. Se on siis riippuvainen USA:n toimittamista (myymistä) varaosista, huolloista ja tuotekehittämisestä. Britannia ei siis ole niin itsenäinen ydinasepelotetta koskevassa päätöksenteossaan, kuin on vaikkapa Ranska.

Mitä vaihtoehtoja jää siis pienille köyhille eurooppalaisille rajamaille Venäjän kyljessä? Miten turvata itseään venäjän agressioilta ja mahdollisilta ydinaseuhkailuilta?

Venäjä itse on toki ydinasevalta, mutta sen kehitys ja modernisointiohjelmat eivät ole menneet kovinkaan hyvin. Se on ensinnäkin kallista, korruptio rehottaa, sekä koordinaatio on ollut haparoivaa. Jos testaus vaiheessa onnistuu koelaukaisuista vaikkapa vain yksi neljästä, niin se ei ole mikään onnistuminen sinänsä.

Loppujen lopuksi. jos USA vetää ensin joukkonsa euroopasta ja sitten ei enää pidä ydinsateenvarjoa eurooppalaisten Nato maiden yllä, niin Natohan on siinä vaiheessa vain pelkkä tyhjä kuori. USA on kuitenkin kiinnittämässä yhä enemmän huomiotaan Aasiaan ja erityisesti Kiinan suuntaan. Trump itse ja monet republikaanit ovat hyvin Venäjä myönteisiä. He jakavat myös yhteiset nationalistiset ja yltiökonservatiiset arvot, sekä ovat hyvin autoritaarisia. Niin kuin on esimerkiksi Unkarin Viktor Orban.

Mitä jää siis jäljelle pienille ja köyhille eurooppalaisille kansallisvaltioille? Liittoutuminen eurooppalaisten maiden välillä? Nyt on ongelmana myös äärioikeistolaiset puolueet monissa eurooppalaisissa maissa. Entä jos vaikkapa Ranskassa nousee valtaan äärioikeistolainen, Venäjä myönteinen karismaattinen poliitikko? Silloin vaikkapa liittokunnalta, joka nojaa Ranskan ydinaseisiin, putoaa pohja pois.

 

Ehkäpä ydinasevaltioiden määrä tulee vain lisääntymään, myös pienemmissä valtioissa. Muistellaanpa vaikka Ruotsin omaa ydinaseen kehittämisohjelmaa aikoinaan. Ongelmana kuitenkin tulee silloin olemaan, että ydinaseita pitäisi olla erilaisia ja erilaisiin tilanteiseen kehitettyjä. Sukellusveneistä laukaistavia ohjuksia, ilmasta laukaistavia risteilyohjuksia, pudotettavia pommeja, maalla sijaitsevia ydinase siiloja... Tietankään unohtamatta tiedustelua, maalittamista jne. Satelliitteja, drooneja... Hyvin, hyvin kallista puuhaa.

Kaikkihan loppuu kuitenkin aikanaan ja minuuttia yli kymmenen myös UPI:n tilaisuus loppui.  

 

Petteri Sortes 

Tilaisuudesta on myös UPI:n videotallenne, jonka linkki on tässä:

https://youtu.be/0HOO5G3ONz8

SDP Maunulan S-marketilla

 

SDP Maunulan S-marketilla 

 

Olin vähän toista tuntia Maunulan S-marketin edessä. Demarinaisten auto oli ajanut siihen noin klo 17,00, joten menin sinne toimimaan kävelevänä mainostolppana, koska en ole itse painattanut itselleni mitään jaettavia esitteitä.  

 

Sää oli kyllä ihan OK, joskin oli ehkä hiukan koleaa. Väkeä oli kylläkin yllättävän vähän liikkeellä.  

Kampanjatilaisuudessa ei tapahtunut oikeastaan mitään erikoista, mutta taas tuli kokemusta kampanjoinnista.  

 

Petteri Sortes 

Hakaniemen maalaismarkkinat sunnuntaina 6.4.2025

 

Hakaniemen maalaismarkkinat sunnuntaina 6.4.2025 

 

Olin taas muutaman tunnin SDP:n teltalla Hakaniemen maalaismarkkinoilla. Sinne mennessäni huomasi, että sama liikennekaaos on edelleen. Kuulin, että remontti kestää vielä ainakin pari vuotta. Hoh, hoijaa...  

 

Ilma oli kuitenkin hieno, tosin hiukan kolea.  Eilen vielä satoi välillä räntää tai rakeita, mutta nyt ei sellaisesta näkynyt merkkiäkään. Väkeä oli liikkeellä paljon, tai välillä vieläkin enemmän.  

 

Paikalla oli samaan aikaan myös SDP:n vaikuttajia, kuten Antti Lindtman, Mikkel Näkkäläjärvi, Eero Heinäluoma, Nasima Razmyar jne. Huomasi hyvin, miten kansa ympäröi nämä politiikan julkkikset. Myös ainakin yksi toimittaja kävi haastattelemassa Lindtmania ja perinteisellä kynällä kirjoitti lehtiölle vastauksia. Nähtävästi pitkän linjan toimittaja. Kuulemma Iltalehdestä tai Iltasanomista.  

 

Paikalla kävi pistäytymässä myös Greenpeacen isohko jauheliha pakkaus, joka herätti hiukan huomiota torin järjestyksenvalvonnassa.  

 

Kaiken kaikkiaan mielenkiintoinen kampanjapäivä, joten opin taas uutta kampanjoinnista.  

 

 

Petteri Sortes