Hamas ja Israel
PLO ja Israel sopivat vuonna 1994, että Gaza ja osa Länsirannasta saavat itsehallinnon. Hamas voitti palestiinalaishallinnon parlamenttivaalit vuonna 2006. Ennen tätä Fatah oli ollut vallassa. Vaalit johtivat aseelliseen konfliktiin Hamasin ja Fatahin välillä ja Hamas otti sitten Gazan haltuunsa vuonna 2007.
Hamas-järjestön toteuttama hyökkäys Israeliin oli historiallinen. Hamasilla ei ole tankkeja, lentokoneita tai tykistöä, mutta Israel yllätettiin siitä huolimatta. Pohjimmiltaan kyse oli siirtymisestä perinteisestä terrorismista sissisodankäyntiin. Terroristinen sodankäynti skaalataan silloin isommaksi. Periaatteessa samanlainen, kuin Vietnaminsodan aikana tapahtunut TET-hyökkäys 31. tammikuuta 1968. Se oli taktinen epäonnistuminen, mutta strateginen menestys. Hyökkääjät kyllä pääsääntöisesti kuolivat hyökkäyksessään, niin kuin on käynyt nytkin.
Avainasemassa on siis yllätys ja harhautus. Kuten jo Sun Tzu toteaa: ”Kaikki sodankäynti perustuu harhaanjohtamiseen.” Toisaalta hän mainitsee myös, että: “Kun olet voimissasi, teeskentele kyvyttömyyttä, kun aktiivinen, toimettomuutta.”
The Times of Israel-lehden haastattelema Egyptin tiedusteluvirkailija väitti maanantaina, että hän oli useaan otteeseen varoittanut Israelia siitä, että “jotain isoa” on tekeillä Gazassa. Lehti kertoi maanantaina myös väitteestä, jonka mukaan Egyptin tiedusteluministeri Abbas Kamel olisi kymmenen päivää ennen hyökkäystä soittanut henkilökohtaisesti Israelin pääministerille Benjamin Netanjahulle ja varoittanut häntä “jostakin epätavallisesta, hirvittävästä operaatiosta”. Netanjahun mukaan mitään ennakkovaroitusta ei tullut ja tiedot Egyptin varoituksista olisivat “valeuutisia”.
Israelin asevoimat vetäytyivät Gazasta vuonna 2005, jonka jälkeen Hamas sai vapaat kädet siellä. Israel ja Egypti ovat pyrkineet eristämään Gazan, mutta aseita ja tarvikkeita on rahdattu alueelle meriteitse ja erikseen rakennettuja tunneleita pitkin. Alkuperämaiksi epäillään Irania ja Syyriaa.
Hamasin hyökkäys
Itse hyökkäys toteutettiin tarkasti ajoitettuna, kun Israeliin laukaistiin ensin tuhansia raketteja ja samaan aikaan aseistetut hyökkääjät soluttautuivat Gazasta Israelin puolelle ja ryhtyivät kylvämään tuhoa lähialueen kylissä.
Gazaan Hamas on rakentanut asetehtaita, joissa se tuottaa muun muassa erilaisia raketteja. Yhteistä raketeille on se, että ne ovat epätarkkoja ja niitä ammutaan summittain israelilaisiin asutuskeskuksiin.
Hamasin hyökkäyksen yksi kulmakivistä oli noin 3.000 raketin laukaisu Israeliin lauantaiaamuna. Uutistoimisto Reutersin saamien tietojen mukaan Hamasin lauantaista iskua edelsi jopa kaksi vuotta kestänyt hämäysoperaatio, jonka aikana Israel tuuditettiin harhaluuloon, ettei Hamas olisi vakava uhka.
Israelin asevoimien eläkkeellä oleva kenraali Amir Avivi sanoi, että hamasilaiset ovat palanneet viestinnässään “kivikaudelle”, koska he ovat ymmärtäneet, miten hyvin Israel heidän tietoliikennettään vakoilee.
Avivin mukaan hamasilaiset ovat lakanneet käyttämästä kännyköitä tai tietokoneita suunnitelmissaan. Tärkeimmät kokoukset on pidetty teknologista tarkkailua suojaavissa tiloissa tai kokonaan maan alla.
Ennakkovalmistelut
Hamas käytti ennennäkemätöntä tiedustelutaktiikkaa johtaakseen Israelia harhaan viime kuukausina. Se antoi julkisesti kuvan, ettei se ole halukas taisteluun, samaan aikaan kun se valmisteli massiivista operaatiota, kuten Hamasin lähellä oleva lähde kuvaili Reutersille. Israelille viestitettiin, että Hamas olisi enemmän kiinnostunut kohentamaan gazalaisten elintasoa, kuin sotimaan.
Lähteiden mukaan sotilaallinen valmistelu tehtiin monien Hamasin johtajien tietämättä vuotojen estämiseksi. Noin tuhat taistelijaa, joita Hamas koulutti, eivät myöskään tienneet mitä varten heille järjestetty koulutus oli.
Hamasin kerrotaan rakennuttaneen Gazaan jopa “juutalaisen siirtokunnan”, jonka valtausta taistelijat harjoittelivat. Israelin Iron Dome -nimellä tunnettu ohjuspuolustusjärjestelmä ei kyennyt torjumaan kuin osan Hamasin raketeista, koska hyökkäys oli niin massiivinen ja mikään ohjuspuolustusjärjestelmä ei sinällään ole täydellinen.
Hyökkäys
Israel on rakennuttanut suojakseen Gazan rajalle korkeita esteitä ja jopa muuria. Hamasin terroristit ohittivat nämä kuitenkin aluksi sekä ilmasta, että mereltä. Lentolaitteina käytettiin moottoroituja varjoliitimiä ja merellä moottoriveneitä.
Yhtenä syynä onnistumiseen oli lisäksi se, että Israel on siirtänyt enenevästi joukkojaan Länsirannalle. Hamasin kommandot onnistuivat Reutersin mukaan iskemään Israelin asevoimien paikalliseen päämajaan ja tuhoamaan sen viestiyhteydet. Israelin sisäpolitiikka on ollut lisäksi kuohunnassa pitkään, mikä on kääntänyt katseet pois perinteisistä turvallisuushuolista sekä mahdollisesti jäytänyt asevoimien yhtenäisyyttä.
Ensimmäisten hyökkääjien tehtävä oli varmistaa, että Hamasin taistelijoiden pääjoukko pääsisi rauhassa murtautumaan läpi Gazan raja-aidoista. Hamasin tiedetään myös iskeneen Israelin rajavartioasemiin pienillä, kameralla varustetuilla pommi droneilla, joita on nähty Ukrainan sodan osapuolien käyttävän. Israelin puolustusvoimien mukaan “teräsmuuri” eli Gazan ympärillä oleva muuri, läpäistiin ainakin 29:stä eri kohdasta, minkä jälkeen 1.500 Hamas-taistelijaa jatkoi matkaansa eri puolille Gazan raja-aluetta
Hamas käytti rajaesteiden läpäisyyn räjähteitä ja maansiirtokoneita. Niillä saatiin riittävän isoja aukkoja jopa maastoautoille. Hyökkääjillä oli tiettävästi käytössään myös panssarintorjunta-aseistusta, koska Israelin armeijan raskastakin kalustoa, kuten Merkava-panssarivaunuja, saatiin tuhottua useita. Hamasilla näyttää olleen käytössään myös isompia räjähdelasteja kantavia lennokkeja, joilla se on iskenyt juuri Israelin panssareita vastaan. Lisäksi lennokeilla tuhottiin kaukokäyttöisiä konekivääreitä, joilla Israelin oli määrä pystyä ampumaan luvattomia rajanylittäjiä.
Osa Hamasin terroristeista kävi siviiliasutusten kimppuun. Toiset suuntasivat asevoimien tukikohtiin, joista ainakin neljä onnistuttiin valtaamaan. Kuvat alusasuisillaan surmatuista israelilaissotilaista vahvistavat käsitystä, että mitään laajaa hälytystä hyökkäyksestä ei ollut ehditty antaa.
Israelin virheenä asiantuntijat ovat pitäneet myös sitä, että Gazan raja-alueella yhteen tukikohtaan oli keskitetty suurin osa korkeammista upseereista, jotka Hamas surmasi tai otti panttivangeiksi. Upseereiden joukkoeliminointi johti siihen, että Israelin piti lähettää komentajia muualta maasta käynnistämään vastatoimet.
Israelin puolustusvoimien mukaan Hamas otti viikonlopun yllätyshyökkäyksessään ainakin 150 panttivankia. Siepattujen joukossa on israelilaisten lisäksi ulkomaalaisia. Timo R. Stewart mainitseekin, että pankkivankien suuri määrä on suurin poikkeus aikaisempaan. Tällä kertaa panttivankien vieminen vaikuttaa olleen koko hyökkäyksen päämäärä.
Stewartin mukaan Israelista siepatut panttivangit ovat Hamasille valttikortti, jolla pyritään hillitsemään Israelin hyökkäystä. Israelin paineet saada panttivangit elävinä pois ovat valtavat.
Vaikka siepattujen siviilien vapauttaminen on varmasti tärkeää, Israel näyttää asettavan etusijalle sen, että Hamasin kyvyt toteuttaa tulevaisuudessa vastaavia iskuja tuhotaan. Israelin maahyökkäys johtaisi Stewartin mukaan lähes välittömästi pankkivankien teloituksiin.
Voi hyvin olla, että tulemme näkemään Isis-tyylisiä teloitusvideoita. Hamas saattaa tehdä tietyistä ihmisistä esimerkkejä, sillä panttivankeja on paljon. Stewart uskoo, että Hamasin tavoitteena on se, että mahdolliset teloitusvideot leviäisivät mahdollisimman laajasti.
Taustavaikuttaja Yhdysvallat
Hamasin hyökkäys on ollut myös valtava kolaus Yhdysvaltojen toiveille Saudi-Arabian ja Israelin välien normalisoitumiselle. Saudi-Arabia ei ole tunnustanut Israelin valtiota, eikä mailla ole diplomaattisia suhteita, mutta viime vuosina välit ovat vähitellen lämmenneet. Hamasin hyökkäys lamaannutti raportoidusti lähellä läpimurtoa olleen lähentymisen ainakin toistaiseksi – mahdollisesti juuri niin, kuin Hamas toivoi.
Yhdysvallat on kaiken kaikkiaan erittäin keskeinen taustavaikuttaja Israelin ja Hamasin välisessä konfliktissa, Yhdysvallat on tukenut Israelia niin taloudellisesti, kuin sotilaallisesti vuosikymmenien aikana. Taloudellisen ja sotilaallisen tuen lisäksi Yhdysvallat on tukenut Israelia poliittisesti myös YK:ssa.
Se taas on mahdollistanut palestiinalaisalueiden miehityksen jatkumisen ja sen, että Israel on pystynyt laajentamaan siirtokuntiaan palestiinalaisalueille. Mikä sitten estää itsenäisen palestiinalaisvaltion perustamisen. Mikä on tietysti mielestäni Israelin politiikan tarkoituskin. Nollasummapeliä. Voittaja saa kaiken.
Ongelmana on vain ne miljoonat palestiinalaiset, jotka tungetaan vuosi vuodelta yhä pienemmälle alueelle. Niin pienelle ja hajanaiselle alueelle, ettei siihen voi pahalla tahdollakaan perustaa mitään valtiota muistuttavaakaan. Jakautuen lisäksi Länsirantaan ja Gazaan. Israel ei halua viereensä mitään vahvaa ja tuskin edes heikkoa, itsenäistä palestiinalaisvaltiota. Ehkäpä Israel katsoo, että se hinta, mikä miehityksellä ja painostuksella on, ei ole liian korkea.
Loppujenlopuksi kyse on maasta, kahdesta kansasta, kansalaisuudesta, sotasaaliista, kostonkierteestä, myyteistä, rahasta jne.
Petteri Sortes
