Verikosto

 Verikosto 

 

Kuvassa on Korsikalainen Vendetta veitsi. Teksti on: "Che la mia ferita sia Mortale". Eli: "Olkoon vammat, jotka aiheutan, kuolettavia".  

Verikosto (italiaksi vendetta) on loukkausten kostamista loukkaajan koko suvulle. Keskitetyn oikeusjärjestelmän kehittyminen poisti verikoston, mutta sitä esiintyy silti edelleen.  

 

Kun keskitetty valtiokoneisto puuttuu tai rapautuu, niin jokainen joutuu puolustamaan itse itseään, jolloin vastaväkivallan uhka toimii tehokkaana suojautumiskeinona. Jos murha tapahtuu, niin uhrin suku joutuu kostamaan teon tekijälle tai tämän suvulle.  

 

Nykypäivänä “ydinsateenvarjo” toimii itse asiassa samanlaisella logiikalla. Kostoiskun ennaltaehkäisevä pelotevaikutus.  

 

Verikosto itseasiassa hylättiin jo noin 700-luvulla eaa. arkaaisen ajan Kreikassa. Sen tilalle otettiin kaupunkivaltion asukkaiden yhdessä organisoimat vastatoimet murhaajaa vastaan. Murhaajasta tehtiin saastunut eli henkipatto.  

 

Murhaa alettiin pitää rikoksena koko yhteisöä vastaan, ei pelkästään uhrin sukulaisille kuuluvana asiana. Solonin aikana säädettiin antiikin Kreikassa kirjoitettu laki, johon rikokset ja rangaistukset oli kirjattu.  

 

Germaaninen laki tarkoittaa eri germaanikansojen lakeja ajanjaksona, joka alkoi, kun nämä kansat joutuivat ensi kerran kosketuksiin roomalaisten kanssa, päättyen siihen, kun heimolait muuttuivat kansallisiksi laeiksi. Tämän takia monet pohjoismaiden 1100-luvun lakikokoelmat muistuttavat Visigoottien 500-luvun lakeja.  

 

Laki ja lainsäädäntö 

 

Laki on suvereenin lainsäätäjän hyväksymä säädös. Muodollisessa mielessä laki on lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytty säädös, kun taas sisällöllisessä mielessä laki on kaikkia oikeusalamaisia velvoittava yleinen sääntö. Laajemmassa merkityksessä lailla voidaan myös tarkoittaa lainsäädäntöä tai voimassa olevaa oikeutta yleisesti.  

 

Laki on keskeinen ja ikivanha valtion keino ohjata yhteiskuntakehitystä ja ratkaista yhteiskunnallisia ongelmia. Perinteisesti lait ovat syntyneet ihmisyhteisössä vakiintuneista tavoista, jotka ovat muodostuneet tapaoikeudeksi ja tämä oikeus on ilmaistu suullisessa tai kirjallisessa muodossa.  

 

Germaaniset lait 

 

Germaaniset lait olivat luonteeltaan arkaaisia joissa suvulla oli keskeinen merkitys. Oikeudellisia ja muita yhteisiä asioita käsiteltiin vapaiden miesten kansankokouksilla eli käräjillä. Oikeudenkäynneissä käytettiin jumaltuomioita sekä asianosaisten ja heitä tukevien myötävannojien valoja.  

 

Yhteisöä vastaan tehdyistä rikoksista, kuten petoksesta, murhasta tai varkaudesta, rangaistiin lainsuojattomuudella, jonka kansankokous määräsi. Kuka tahansa sai sen jälkeen surmata lainsuojattoman.  

 

Yksilöä vastaan tehdyistä rikoksista, kuten tappo tai ryöstö, seurasi verikosto, mikäli tekijä ja rikoksen uhri kuuluivat eri sukuihin. Lopulta verikostot kiellettiin, kun kuninkaan valta kasvoi frankkien valtakunnassa. Verikosto katsottiin kuninkaan säätämän rauhan rikkomukseksi, josta kuningas myös rankaisi.  

 

Keskusvallan asema  

 

Verikostojen määrä siis väheni, kun keskusvallan asema ja rooli kasvoi. Kun keskusvallan asema on heikko tai olematon, myös verikostojen määrä kasvaa. Se toki edellyttää sukujen ja klaanien olemassaoloa, eli muinaisuudessa ei ollut mahdollisuutta olla niin sanottu “yksinäinen susi” tai “sinkku”. Selviytyminen edellytti vahvaa sukulaisuussuhdetta.     

 

Taustalla on myös valtion väkivaltamonopoli, että ainoastaan valtiolla ja sen edustajilla on oikeus käyttää väkivaltaa ja pakottamista yhteiskunnassa. Tämä periaate on keskeinen osa modernia valtiota ja se tarkoittaa, että yksilöillä tai muilla ryhmillä ei ole oikeutta käyttää väkivaltaa, vaan se on tarkoitettu valtiolle. Väkivaltamonopoli on tärkeä osa oikeusvaltiota, joka pyrkii estämään anarkiaa ja suojelemaan kansalaisten oikeuksia. Käsite liittyy myös kysymyksiin valtion legitimiteetistä, väkivallan käytön rajoista ja kansalaisten suhteesta valtioon. 

Kyllähän verikostoa toki esiintyy edelleenkin, mutta se on keskittynyt yhteisöihin, jotka eivät ole sulautuneet ympäröivään yhteiskuntaan (tai ovat siitä erillisinä) ja sen oikeusjärjestelmään.  

 

 

 

7.2.2026                         Petteri Sortes 

Autoritarismi, USA ja Eurooppa

 Autoritarismi, USA ja Eurooppa  

 

Autoritarismi on hallintotapa, joka perustuu auktoriteetin, eli despootin valtaan. Siinä hallitsee yksittäinen johtaja tai vallassa voi olla myös eliittiryhmä, jonka kesken on jatkuvaa kilpailua vallasta. Siihen kuuluu myös rajoitettu poliittinen moniarvoisuus, keskitetty poliittinen hallinto, suvaitsemattomuus oppositiota kohtaan, olemattomat tai vilpilliset vaalit, sekä ihmisoikeusrikkomukset. 

 

Autoritarismi samastetaan yleisesti fasismiin. Autoritarismi on monelta osin epädemokraattista, mutta joidenkin maiden hallinnossa on sekä demokratian, että autoritaarisia piirteitä.   

 

Se tarkoittaa demokratian heikentymistä ja siirtymistä kohti keskitettyä valtaa. Siinä rajoitetaan kansalaisvapauksia, oppositiota ja median vapautta.  

 

Juan Lintz on määritellyt autoritaarisuuden 1964 seuraavasti:  

- Rajoitettu poliittinen moniarvoisuus toteutetaan rajoittamalla  lainsäädäntöä, poliittisia puolueita ja eturyhmiä. 

- Poliittinen legitiimiys perustuu tunteisiin vetoamiseen ja järjestelmän  tunnistaminen välttämättömäksi pahaksi torjumaan “helposti  tunnistettavia yhteiskunnallisia ongelmia, kuten alikehittyneisyyttä ja  kapinallisuutta”. 

- Poliittisen aktiivisuuden minimointi ja hallinnon toimien vastaisen  toiminnan tukahduttaminen.   

- Epäselvästi määritelty toimeenpanovalta, joka on usein epämääräinen ja  muuttuva, mikä lisää toimeenpanovallan valtaa.  

 

Autoritaarinen hallinto nojaa neljään kontrollikeinoon: armeijaan, pakottamiseen, tukijoiden palkitsemiseen sekä mediaan. Valtion lainsäädäntö on epämääräistä ja ristiriitaista. Oikeuslaitos on epäitsenäinen, aliresursoitu, epäammattimainen ja tehoton. Yksilönoikeuksia ja yksilönvapautta ei suojella. Yksityisiltä organisaatioilta vaaditaan lisenssit. Heikossa asemassa olevia vähemmistöjä, naisia, ulkomaalaisia ja vankeja kohdellaan huonosti. Talous on taantunut ja omistusoikeuksia ei pystytä suojelemaan ja hallitsijakin ottaa oman osuutensa valtionkassasta. Korruptio on yleistä. Mediaa rajoitetaan ja kontrolloidaan. Julkaista ei saa muuta, kuin virallisesti hyväksyttyjä mielipiteitä.     

 

Tällaisen hallinnon vallassa pysyminen riippuu sen suorituskyvystä. Miten se pystyy tuottamaan taloudellista kasvua kansalaisilleen. Jotkin maat ovat myös demokratian ja autoritarismin sekamuotoja. Niissä instituutit, prosessit, lait ja politiikat on kuitenkin manipuloitu niin, että hallitsijat ja eliitti säilyttävät valtansa. Näissä järjestetään myös vaaleja, mutta vaalit eivät ole reiluja ja vapaita.  

 

Yhdysvallat 

 

Kuten Martti Koskenniemi kirjoittaa, hänen mukaansa Yhdysvalloissa on meneillään amerikkalaisen imperiumin luhistuminen ja tuho. Hän ennustaa, että Trumpin neljän vuoden jälkeen se olisi autoritaarinen maa, jossa oikeusvaltioperiaatetta ei noudatettaisi, ja johtajan sana olisi laki.    

 

Muutos ei kuitenkaan tulisi olemaan yhtäkkinen, nopea romahdus, vaan hitaasti etenevä romahdus sisäänpäin. Oikeushistorioitsijan näkökulmasta se, että valtio supistuu siihen, että ainoastaan johtaja määrää, on “lopun alkua”. Jo nyt nähdään, että demokraattiset instituutiot eivät kykene toimimaan kunnolla. Esimerkiksi Yhdysvaltain kongressi ei säädä lakeja, vaan Trump säätää ne presidentin asetuksilla.  

 

Trumpille ja autoritaariselle kehitykselle ei tällä hetkellä ole Koskenniemen mukaan Yhdysvalloissa minkäänlaista tehokasta vastavoimaa. “Mafiajohtajaksi kuvattavissa oleva liikemies on päässyt presidentin roolissa toteuttamaan omia intohimojaan”.  

 

Koskenniemi pitää mahdollisena, että Trump peukaloisi marraskuussa pidettäviä välivaaleja tai vaikuttaisi niihin niin, että ihmiset eivät uskalla äänestää. “Emme tiedä, tulevatko välivaalit tämän vuoden syksyllä olemaan free and fair, vapaat ja rehelliset.” Viimeaikaiset ICE:n toteuttamat rivikansalaisten murhat lisäävät pelkoa maassa. Etenkin, kun tekijöitä ei rangaista, vaan paremminkin palkitaan, joten monen usko oikeusjärjestelmän tasapuolisuuteen horjuu.  

  

Eurooppa 

 

Elämme siis mielenkiintoisia aikoja. Minne USA tulee menemään, nähdään sekin aikanaan. Huonoon suuntaan se kuitenkin näyttää menevän, joten eiköhän Euroopankin pitäisi kehittää oma puolustusratkaisunsa? Jokin uusi NATO, mutta ilman Unkaria ja USA:a. Onko se edes mahdollista?  

 

Tulevaisuutta ajatellen emme edes tiedä millaisia poliittisia päätöksiä tulevat eurooppalaiset äänestäjät tekemään käydessään vaaliuurnilla. Sehän johtaa siihen, että jos eurooppalaisen liittokunnan yhteiset ydinaseet olisivat vaikkapa Saksassa, niin äärioikeiston voitto Saksan vaaleissa voisi poistaa hetkessä liittokunnan ydinpelotteen. Lisäksi, jos jotakuta liittokunnan maata vastaan hyökätään, niin kollektiivinen päätös (tai itsemurha) ydinaseen käytöstä olisi hankala. Ottaisiko Saksa riskin vastaiskusta kontolleen, kun vaikkapa Suomi tai vaikkapa Viro olisivat hyökkäyksen kohteena?   

 

Lisäksi Eurooppalaisen Naton ydinasepelote tulisi varmasti olemaan pienempi ja yksipuolisempi, kuin vaikkapa Venäjän. Ydinasepelote vaatii myös aina tuekseen riittävän ison tavanomaisen maa-armeijan. Kaiken tämän rakentaminen ja ylläpito on luonnollisesti hyvin kallista ja aikaa vievää.  

 

Kun ajattelemme Euroopan tulevaisuutta globaalissa kilpailussa, niin kilpailijat ovat hyvin voimakkaita ja suuria valtioita. Eurooppa taas on monista pienistä ja keskisuurista kansallisvaltioista koostuva tilkkutäkki, jossa päätöksentekokin on hankalaa ja vie kohtuuttomasti aikaa. Luonnollisin keino muskeleiden kasvattamiseen olisi syvenevä liittovaltiokehitys EU:n puitteissa. Ellei peräti “Euroopan Yhdysvallat”. Siitä ajatuksesta moni nationalisti ja populisti ei pidä, mutta syvenevä liittovaltiokehitys lisäisi EU:n vaikutusvaltaa globaalissa kilpailussa.  

 

USA:n irtoaminen tai irtiotto Natosta, kansainvälisistä järjestöistä kuten WHO ja oikeastaan transatlanttisesta suhteesta tulee aiheuttamaan monia huomattavia muutoksia Euroopassa. Vain aika tulee näyttämään, millaisia päätöksiä Euroopassa tullaan tekemään.  

 

 

 

.. 

 

 

 

26.1.2026                         Petteri Sortes