USA:n presidentinvaalit marraskuussa 2024
Yhdysvaltain presidentinvaalit 2024 ovat järjestyksessään 60. Yhdysvaltain presidentinvaalit. 5. marraskuuta 2024 pidettävissä vaaleissa valitaan Yhdysvaltain presidentti ja varapresidentti kaudelle 2025–2029. Uusi presidentti astuu sitten virkaansa 20. tammikuuta 2025.
Nykyinen presidentti Joe Biden
Nykyinen demokraatti presidentti Joe Biden ilmoittautui alunperin hakemaan jatkokautta presidenttikaudelleen teemanaan republikaanisen ääriaineksen vastustaminen ja esimerkkinä oli Capitolin valtaus tammikuulta 2021, kun Trump ei suostunut hyväksymään vaalitappiotaan. Bidenin ikä nousi jo siinä vaiheessa esiin ja kampanjan aikana erityisesti Trump on nostanut sitä esille.
Istuva presidentti Joe Biden ei kuitenkaan ole nyt ehdolla jatkokaudelle. Saavutettuaan ensin riittävän määrän valitsijamiehiä demokraattien ehdokkuuteen hän vetäytyi presidenttikisasta 21. heinäkuuta 2024 sen jälkeen, kun moni hänen puolueensa edustajista oli kehottanut häntä luopumaan kisasta epäonnistuneen vaaliväittelyn jälkeen. Demokraattien presidenttiehdokkaaksi nousi sitten varapresidentti Kamala Harris. Joe Bidenille edellisissä vaaleissa hävinnyt entinen presidentti, republikaani Donald Trump taas voitti republikaanien esivaalit ja on puolueen ehdokas toiselle, ei-peräkkäiselle kaudelleen.
Istuvan presidentin Joe Bidenin ja entisen presidentin Donald Trumpin välinen ensimmäinen ja viimeiseksi jäänyt televisioitu vaaliväittely oli kesäkuussa 2024 ja se tulkittiin Bidenin epäonnistumiseksi. Väittely synnytti demokraattien keskuudessa laajaa keskustelua Bidenin iästä ja soveltuvuudesta ehdokkaaksi, ja jotkut vaativat häntä luopumaan ehdokkuudesta.
Bidenin vetäytyminen
Biden vetäytyi presidenttikisasta 21. heinäkuuta 2024, perustellen sen olevan ”maansa ja puolueensa parhaan edun mukaista”. Hän oli sairastunut koronavirukseen vain hetki ennen vetäytymistään.
Kamala Harrisin nousu demokraattien ehdokkaaksi
Joe Biden asettui tukemaan varapresidenttiään Kamala Harrisia. Harrisia asettuivat tukemaan myös entiset presidentit Barack Obama ja Bill Clinton, sekä entinen ulkoministeri Hillary Clinton.
Harris ilmoitti 23. heinäkuuta 2024 saaneensa jo demokraattisen puolueen valitsijamiesten enemmistön taakseen ja näin ollen olevansa heidän presidenttiehdokkaansa vuoden 2024 vaaleissa. Puolueen ehdokkuuteen vaaditaan 1 976 valitsijamiestä ja perjantaihin 26.7.2024 mennessä 3 284 valitsijamiestä oli jo ilmoittanut tukevansa Harrisia. Varapresidentti Kamala Harris onkin nyt virallisesti valittu demokraattien presidenttiehdokkaaksi. Hän sai 99 prosentin kannatuksen puolueen viisi päivää kestäneessä verkkoäänestyksessä.
Varapresidenttiehdokkaan valinta
Demokraattien presidenttiehdokkaana Kamala Harris valitsi varapresidenttiehdokkaakseen Minnesotan 60-vuotiaan kuvernöörin Tim Walzin. Nebraskassa syntynyt Walz on entinen kansalliskaartin jäsen, joka on työskennellyt muun muassa teollisuudessa, maanviljelijänä ja opettajana.
Walz on palvellut Minnesotan kuvernöörinä vuodesta 2019. Hän uusi paikkansa vuonna 2022. Ennen kuvernöörinpestiä hän toimi kongressiedustajana vuosina 2007–2019.
Walzin poliittinen tausta on erikoinen, sillä hän ei ole demokraattipuolueen jäsen. Hän edustaa Minnesotan demokraattista maanviljelijöiden ja työväen puoluetta (Minnesota Democratic-Farmer-Labour Party), joka on eräänlainen demokraattien liittolaispuolue.
Kuvernöörin vahvuutena on pidetty tämän ”normaaliutta”, sillä häntä pidetään poliitikoksi poikkeuksellisen suorana ja rehellisenä. Minnesotassa hän on ajanut läpi liberaaleja uudistuksia, kuten vanhempainvapaat, ilmaisen kouluruokailun ja kannabiksen viihdekäytön laillistamisen. Hän on myös tiukentanut aselakeja ja puolustanut aborttioikeutta vankasti.
Entinen aseenkanto-oikeuden puolustaja alkoi ajaa aselakien tiukennuksia vuonna 2018, kun 17 ihmistä kuoli kouluampumisessa Floridan Parklandissa.
Walz oli Kamala Harrisin ehdokkaista ainoa, joka ei tule vaalien varsinaisesta vaa’ankieliosavaltiosta, mutta sellaisia ovat kuitenkin Minnesotan naapuriosavaltiot Wisconsin ja Michigan.
Trumpin reaktio
Trumpin kampanjan viestintäpäällikkö Karoline Leavitt julkaisi tämän jälkeen nopeasti tiedotteen, jossa Walzia kuvailtiin termillä ”Länsirannikko wannabe”. Tiedotteessaan Leavitt sanoo, ettei ole yllättynyt Harrisin valinnasta, sillä Walz on hänen mukaansa yrittänyt muovata Minnesotaa Kalifornian kaltaiseksi. Harris valittiin edustamaan Kaliforniaa Yhdysvaltain senaattiin vuonna 2017.
Walz teeskentelee kannattavansa sydänmailla asuvia amerikkalaisia. Kun kamerat ovat pois päältä, hän uskoo maaseudun olevan ”pääasiassa lehmiä ja kiviä”, Leavitt kirjoitti. Tim Walz on vaarallisen liberaali ääriajattelija ja Harris-Walzin Kalifornian unelma on jokaisen amerikkalaisen painajainen, tiedotteessa kirjoitettiin.
Walz nousi esiin NBC-kanavan Morning Joe -ohjelman haastattelussa heinäkuun loppupuolella. Haastattelussa Walz kutsui Trumpia ja tämän kannattajia ”oudoiksi”, mikä onkin hyvin kuvaava ilmaisu Trumpista ja hänen “lahkolaisistaan”.
Emme pidä siitä mitä on tapahtunut, kun et voi edes mennä kiitospäivän illalliselle setäsi kanssa, koska päädyt johonkin outoon tappeluun, joka on täysin tarpeeton.
“No, se on totta. Nämä tyypit ovat vain outoja”, Walz sanoi haastattelussa.
Yhdysvaltain varapresidentti Kamala Harris ja Minnesotan kuvernööri Tim Walz pitivät sitten ensimmäisen yhteisen kampanjatilaisuutensa Philadelphiassa Pennsylvanian osavaltiossa.
Kamala Harris on sanonut, että kampanja ”ei ole ainoastaan taistelu Donald Trumpia vastaan”, vaan ”taistelu tulevaisuuden puolesta”. Hän sanoi taistelevansa myös kohtuuhintaisen asumisen, terveydenhuollon ja lasten hoidon puolesta.
Vaa`ankieliosavaltiot
Monessa osavaltiossa kannatetaan selvästi joko demokraatteja tai republikaaneja. Siksi vaalituloksen kannalta olennaisimmat osavaltiot ovat ne, joissa presidenttiehdokkaat ovat tasoissa. Näitä osavaltioita kutsutaan vaa´ankieliosavaltioiksi, koska ne ratkaisevat vaalien tuloksen.
Ratkaisevia osavaltioita ovat viime vuosina olleet Arizona, Georgia, Michigan, Pennsylvania, Wisconsin ja Nevada.
Kaikki ehdokkaiden välillä olevat galluperot ovat olleet virhemarginaalien sisällä. Lisäksi moni äänestäjä on vielä epävarma päätöksestään.
Bidenin kampanjan loppumetreillä hänen häviönsä alkoi näyttää yhä varmemmalta, mutta nyt ehdokkaat ovat aika tasoissa. Tulee mielenkiintoiset vaalit seurattavaksi.
Entinen presidentti Jimmy Carter
Parin kuukauden päästä kunnioitettavat 100 vuotta täyttävällä Yhdysvaltojen entisellä presidentillä Jimmy Carterilla, 99, on yksi syy ”sinnitellä” vielä hengissä. “Yritän vain selvitä äänestämään Kamala Harrisia", Carter lausui.
Vuosina 1977–1981 Yhdysvaltojen presidenttinä toiminut Jimmy Carter täyttää 100 vuotta 1. lokakuuta. Hän on nyt vanhin elossa oleva Yhdysvaltojen presidentti ja samalla myös korkeimpaan ikään yltänyt presidentti koko maan historiassa.
Carter on ollut helmikuusta 2023 lähtien saattohoidossa. Guardianin mukaan presidenttikisasta luopunut, Yhdysvaltojen presidentti Joe Biden kertoi saattohoitouutisen jälkeen, että häntä pyydettiin pitämään Carterin muistopuhe, sitten kun miehestä aika jättää.
Ennakkoäänestys Carterin kotiosavaltio Georgiassa alkaa 15. lokakuuta, eli kaksi viikkoa entisen presidentin satavuotissyntymäpäivän jälkeen. Siihen asti tämä saattohoidossa oleva entinen Yhdysvaltain presidentti aikoo vielä sinnitellä.
