Miljoonapilkki

 

Miljoonapilkki

Nykyisin Miljoonapilkkiä ei enää järjestetä, mutta monille se on muistoissa se paras pilkkikilpailu, johon osallistuttiin sankoin joukoin niin yksin, ystävien kuin perheenjäsenten kanssa.  

 

Miljoonapilkki oli Veljekset Keskisen markkinointitempauksena järjestämä pilkkikilpailu Töysässä. Ensimmäinen miljoonapilkki järjestettiin Liesjärven jäällä 24. Helmikuuta 1996. Jo tuolloin maanlaajuista huomiota saanut tapahtuma keräsi tapahtumapaikalle 10.857 kilpailuun osallistunutta pilkkijää.  

 

Toisessa Miljoonapilkissä vuonna 1998 osallistujia olikin jo 21.119. Vuosi vuodelta kasvanut tapahtuma keräsi joka vuosi edellistä tapahtumaa isomman kävijämäärän.  

 

Kuudennen ja viimeisen kerran järjestetty tapahtuma keräsi vuonna 2005 Ponnenjärvelle jo lähes 28.000 pilkkijää ja järven jää kesti sen valtaisan pilkkijöiden invaasion.  

 

Kilpailussa jaettavat palkinnon olivat rahallisesti arvokkaita. Useina vuosina pääpalkintona oli auto. Markka-aikana palkintojen arvo oli kilpailun nimen mukaisesti miljoona (1.000.000,00) markkaa.  

 

Palkinnon jaettiin kalansaaliiden perusteella, mutta joissakin kaloissa oli myös “hintalappuja”, jotka oikeuttivat rahapalkintoihin. Vuoden 1998 kilpailussa 100.000 markan lapulla merkittyjä lohia nousi järvestä kaikkiaan 7 kappaletta.  

 

Todennäköisesti mahdollisuus saada täysosuma Lotossa oli suurempi, kuin saada yli 5 kilon “miljoonakala”. Sen kokoinen/ikäinen kala lähtee ensin karkuun ja sulkee suunsa, kun tuhannet ukot örveltävät jäälle norsulauman lailla ja alkavat sahata avantoja. Meteli oli varmaan melkoinen jään alla ahdin valtakunnassa. 

 

Kukaan ei ole saanut yhdessäkään tähän mennessä järjestetyssä tapahtumassa miljoonakalaa.  

 

Yhden vuoden 2003 Miljoonapilkissä mukana olleen mukaan siellä oli tappeluja, ukkoja turvallaan umpikännissä ja jotkut heiluivat väkijoukossa kaira olalla ilman teräsuojia... Sattuuhan sitä, kun paljon väkeä on liikkeellä.   

 

“Kalajuna” vuonna 2003 

 

Toisen vuoden 2003 Miljoonapilkissä mukana olleen mukaan hän meni järjestetyllä “kalajunalla” Töysään. Junassa oli kuulemma kuin kultakuumeen saaneita ihmisiä ja jopa pari rappioalkoholistiakin.  

 

Kun hän sitten hoiperteli tuhansien saappaiden polkemassa vetisessä loskassa pilkkimään, niin joku tyttö sai parinkymmenen metrin päässä kalan, kun hän vielä kairasi kuusituumaista jäähän.  

 

Sitten joku huusi lääkäriä, minkä jälkeen kaikki huusivat lääkäriä. 25.000 ihmistä kailotti lääkäriä, ja järjestäjien kelkka pyöri ja ihmetteli, minne mennä. Sydänkohtauksen saanut mies kuoli jäälle.  

 

Paluumatkalla junassa turhautunut laskuhumalainen veikko haastoi sitten riitaa ja halusi tapella kaikkien kanssa, heilutti puukkoakin japanilaiselle kalaturistille. Hänet rauhoitettiin puhumalla ja se oli kuulemma onneksi kaikille, että pilkkijöillä oli mukanaan nippusiteet ja ilmastointiteippiä.       

 

Miljoonapilkki lopetetaan   

 

Sisäministeriön ase- ja arpajaisyksikkö kiinnitti Miljoonapilkki-tapahtumaan huomiota keväällä 2005. Koska tapahtumassa jaettiin rahapalkintoja sattumaan perustuvalla tavalla, sen epäiltiin olevan raha-arpajaiset, joita lain mukaan saa järjestää vain Veikkaus, eivät yksityiset yritykset. Miljoonapilkkiä ei sitten järjestettykään talvesta 2006 alkaen.      

 

 

 

Petteri Sortes 

 

Yhteiskunnan romahdus

 

Yhteiskunnan romahdus 

 

Yhteiskuntien tarkoitus on ongelmien ratkaisu. Ongelmanratkaisu yhteiskunnassa tapahtuu kasvattamalla kompleksisuutta, esimerkiksi luomalla uutta infrastruktuuria tai byrokratiaa. Tätä rakennetta ei yleensä missään vaiheessa pureta, vaan uusi ongelma ratkaistaan rakentamalla uusi kerros kompleksisuutta vanhan päälle.  

 

Ongelmanratkaisun myötä yhteiskuntien kompleksisuus kasvaa asteittain. Informaation määrän kasvu on yksi kompleksisen yhteiskunnan olennaisimmista piirteistä.  

 

Kompleksisuuden kasvattaminen ja ylläpito on riippuvaista energiasta. Kasvava tuotanto, armeija, infrastruktuuri ja hallinto vaativat yhä lisääntyvää henkeä kohden käytössä olevaa energiamäärää.  

 

Historialliset kompleksiset yhteiskunnat ovat säännönmukaisesti romahtaneet jossakin vaiheessa. Yhteiskunnallinen romahdus viittaa laajasti äkilliseen yhteiskunnan tuhoutumiseen, että hitaaseen ja asteittaiseen yhteiskunnan rappeutumiseen, kuten Rooman valtakunnan ja Han-dynastian tuhot.  

 

Yhteiskunnallinen romahdus voidaan ymmärtää usealla eri tavalla. Sillä voidaan viitata väestölliseen romahdukseen, kulttuurin heikentymiseen, poliittisen tai sotilaallisen aseman menetykseen, taloudelliseen romahdukseen ja köyhtymiseen sekä kaupunkikulttuurin katoamiseen. Romahdus merkitsee yhteiskunnan rakenteiden yksinkertaistumista.  

 

Seurauksena on pitkittynyt huonontumiskierre, jonka ihmiset kokevat palveluiden katoamisena, verotuksen kiristymisenä, vapauksien rajoittamisena ja köyhtymisenä. Koska kompleksisuus vaatii energiaa, niin ainoa ulospääsy tilanteesta ilman romahdusta on lisäenergiamäärän tuottaminen. Toinen mahdollisuus on pienentää energian kulutusta henkeä kohti, mutta tämä merkitsee luopumista hallinnosta, armeijasta yms. ja oikeastaan vertautuu romahdukseen.  

 

Monessa tapauksessa romahdus merkitsee yhteiskunnallisen painopisteen siirtymistä keskusjohdolta paikallisille valtakeskittymille, jotka muutoin jatkavat saman yhteiskunnan perinteitä. Joissakin tapauksissa romahdus voi olla myös totaalinen.  

 

Romahdus voi merkitä sen kokeville ihmisille katastrofia ja kärsimystä. Erään määritelmän mukaan romahdus merkitsee huomattavaa yhteiskunnan kompleksisuuden alenemista eli sosiopoliittisten rakenteiden yksinkertaistumista.  

 

Taantuminen/yksinkertaistuminen 

 

Yhteiskunnan muuntautumiskyky saattaa alentua johtuen väestönkasvusta tai kompleksisuuden kasvusta, jolloin sen instituutiot heikkenevät aiheuttaen massiivisia muutoksia väestömäärissä tai yhteiskuntadynamiikassa. Romahduksessa yhteiskunnan kompleksisuus vähenee, sosiopoliittinen järjestelmä hajautuu ja yhteiskunta taantuu käyttämään yksinkertaisempaa teknologiaa.  

 

Yhdistäminen/asteittainen liittyminen 

 Heikentyvä yhteiskunta saattaa myös päätyä toisen yhteiskunnan osaksi valloitusten tai yhdistämisen kautta. Kuten kävi Bysantin valtakunnalle.  

 

Kerrostuneisuuden väheneminen 

 

Yhteiskuntaluokkien, sukupuolen, rodun tai muun seikan perusteella kerrostunut kompleksinen yhteiskunta homogenisoituu ja rakentuu horisontaalisemmin.  

 

Erikoistumisen vähentyminen 

 Pitkälle kehittynyt erikoistuminen on yksi kompleksisen yhteiskunnan tunnusomaisimmista piirteistä. Pisimmälle erikoistuneet yhteiskunnat koostuvat eri alojen ammattilaisista, jotka keskittyvät vain tarkasti määriteltyihin tehtäviin. Romahduksen myötä erikoistumista tukevat instituutiot heikkenevät ja ihmiset palaavat yleisempiin sekä yhdenmukaisempiin rooleihin ja tehtäviin.  

 

Hajautuminen 

 

Vastakeskittymien heiketessä paikallisyhteisöjen itsehallinto kasvaa ja henkilökohtaiset vapaudet lisääntyvät. Monissa tapauksissa sosiaaliset säännöt ja etiketti menettävät merkityksensä.  

 

Järjestelmien heikentyminen 

 

Instituutiot, infrastruktuuri, kompleksiset työkalut ja monimutkaiset sosiaaliset prosessit ovat ominaisia kompleksisille yhteiskunnille. Romahduksen myötä niiden määrä vähenee, kun ihmiset siirtyvät yksinkertaisempiin ja omavaraisempiin elämäntapoihin.  

 

Väestön väheneminen 

 

Yhteiskunnallinen romahdus liitetään lähes poikkeuksetta väestön määrän alenemiseen. Äärimmäisissä tapauksissa väestöromahdus on niin täydellinen, että koko yhteiskunta katoaa täysin, kuten kävi Grönlannin viikinkikulttuurille. Klassinen esimerkki on muinainen Rooman kaupunki, jonka väestö pieneni Trajanuksen ajan 1,5 miljoonasta 800-luvun 15 000 asukkaaseen.     

 

Romahtaneet sivilisaatiot  

 

Romahtaneita sivilisaatioita tutkimalla on kartoitettu tärkeimpiä tekijöitä, jotka selittävät sivilisaatioiden epäonnistumisia ja jotka voivat auttaa kartoittamaan riskiä romahdukseen myös nykypäivänä. Tekijöihin kuuluvat muun muassa väestö, ilmasto, vesi, maatalous ja energia.  

 

Nämä tekijät voivat johtaa romahdukseen yhdistyessään siten, että kaksi asiaa toteutuu: ekologiseen kantokykyyn kohdistunut paine, joka johtaa luonnonvarojen vähenemiseen, sekä ihmisten jakautuminen eliitteihin ja massaan.  

 

Nämä kaksi elementtiä ovat tutkimuksen mukaan näytelleet merkittävää roolia kaikissa sivilisaatioiden romahduksissa viimeisten 5000 vuoden aikana.  

 

Nykyään  

 

Olosuhteet muun muassa epätasaisesti jakautuneen varallisuuden ja luonnonvarojen liikakäytön takia ovat nykyään sellaiset, että romahdusta on vaikea välttää. Nasan tutkimuksen yhden esimerkin mukaan eliitti rasittaa ja vaikeuttaa resurssien virtaamista massoille, jonka vuoksi massat joutuvat turvautumaan siihen mitä saatavilla on. Lopulta tilanne kärjistyy kerta toisensa jälkeen niin vakavaksi, että yhteiskunta romahtaa.  

 

Tutkimuksen mukaan eliitin (ja heidän etuuspiirissään elävien henkilöiden) hallitsemat resurssit sekä heidän huomattava vaikutusvaltansa toimivat molemmat eräänlaisina “puskureina ja muureina”, jotka mahdollistavat etuoikeutetun elämäntyylin jatkumisen hyvin pitkään, vaikka heitä ympäröisikin kärsivä ja nuutunut yhteiskunta. Kuten tilanne on vaikka nykypäivän Venäjällä.  

 

Tällä hetkellä maailman varallisuudesta yli 39 prosenttia on rikkaimman prosentin hallussa, ja heidän varallisuutensa kasvaa nopeammin kuin koskaan aikaisemmin.  

 

Kuitenkin, kuten Rooman keisari Marcus Aurelius kirjoitti jo kauan sitten: ”Älä anna tulevaisuuden järkyttää mielenrauhaasi. Kohtaat sen, mikäli niin on määrä käydä, varustuksenasi sama järki, jonka avulla nyt selviydyt nykyhetkestä.” 

 

 

 

Petteri Sortes