Yhteiskunnan romahdus
Yhteiskuntien tarkoitus on ongelmien ratkaisu. Ongelmanratkaisu yhteiskunnassa tapahtuu kasvattamalla kompleksisuutta, esimerkiksi luomalla uutta infrastruktuuria tai byrokratiaa. Tätä rakennetta ei yleensä missään vaiheessa pureta, vaan uusi ongelma ratkaistaan rakentamalla uusi kerros kompleksisuutta vanhan päälle.
Ongelmanratkaisun myötä yhteiskuntien kompleksisuus kasvaa asteittain. Informaation määrän kasvu on yksi kompleksisen yhteiskunnan olennaisimmista piirteistä.
Kompleksisuuden kasvattaminen ja ylläpito on riippuvaista energiasta. Kasvava tuotanto, armeija, infrastruktuuri ja hallinto vaativat yhä lisääntyvää henkeä kohden käytössä olevaa energiamäärää.
Historialliset kompleksiset yhteiskunnat ovat säännönmukaisesti romahtaneet jossakin vaiheessa. Yhteiskunnallinen romahdus viittaa laajasti äkilliseen yhteiskunnan tuhoutumiseen, että hitaaseen ja asteittaiseen yhteiskunnan rappeutumiseen, kuten Rooman valtakunnan ja Han-dynastian tuhot.
Yhteiskunnallinen romahdus voidaan ymmärtää usealla eri tavalla. Sillä voidaan viitata väestölliseen romahdukseen, kulttuurin heikentymiseen, poliittisen tai sotilaallisen aseman menetykseen, taloudelliseen romahdukseen ja köyhtymiseen sekä kaupunkikulttuurin katoamiseen. Romahdus merkitsee yhteiskunnan rakenteiden yksinkertaistumista.
Seurauksena on pitkittynyt huonontumiskierre, jonka ihmiset kokevat palveluiden katoamisena, verotuksen kiristymisenä, vapauksien rajoittamisena ja köyhtymisenä. Koska kompleksisuus vaatii energiaa, niin ainoa ulospääsy tilanteesta ilman romahdusta on lisäenergiamäärän tuottaminen. Toinen mahdollisuus on pienentää energian kulutusta henkeä kohti, mutta tämä merkitsee luopumista hallinnosta, armeijasta yms. ja oikeastaan vertautuu romahdukseen.
Monessa tapauksessa romahdus merkitsee yhteiskunnallisen painopisteen siirtymistä keskusjohdolta paikallisille valtakeskittymille, jotka muutoin jatkavat saman yhteiskunnan perinteitä. Joissakin tapauksissa romahdus voi olla myös totaalinen.
Romahdus voi merkitä sen kokeville ihmisille katastrofia ja kärsimystä. Erään määritelmän mukaan romahdus merkitsee huomattavaa yhteiskunnan kompleksisuuden alenemista eli sosiopoliittisten rakenteiden yksinkertaistumista.
Taantuminen/yksinkertaistuminen
Yhteiskunnan muuntautumiskyky saattaa alentua johtuen väestönkasvusta tai kompleksisuuden kasvusta, jolloin sen instituutiot heikkenevät aiheuttaen massiivisia muutoksia väestömäärissä tai yhteiskuntadynamiikassa. Romahduksessa yhteiskunnan kompleksisuus vähenee, sosiopoliittinen järjestelmä hajautuu ja yhteiskunta taantuu käyttämään yksinkertaisempaa teknologiaa.
Yhdistäminen/asteittainen liittyminen
Heikentyvä yhteiskunta saattaa myös päätyä toisen yhteiskunnan osaksi valloitusten tai yhdistämisen kautta. Kuten kävi Bysantin valtakunnalle.
Kerrostuneisuuden väheneminen
Yhteiskuntaluokkien, sukupuolen, rodun tai muun seikan perusteella kerrostunut kompleksinen yhteiskunta homogenisoituu ja rakentuu horisontaalisemmin.
Erikoistumisen vähentyminen
Pitkälle kehittynyt erikoistuminen on yksi kompleksisen yhteiskunnan tunnusomaisimmista piirteistä. Pisimmälle erikoistuneet yhteiskunnat koostuvat eri alojen ammattilaisista, jotka keskittyvät vain tarkasti määriteltyihin tehtäviin. Romahduksen myötä erikoistumista tukevat instituutiot heikkenevät ja ihmiset palaavat yleisempiin sekä yhdenmukaisempiin rooleihin ja tehtäviin.
Hajautuminen
Vastakeskittymien heiketessä paikallisyhteisöjen itsehallinto kasvaa ja henkilökohtaiset vapaudet lisääntyvät. Monissa tapauksissa sosiaaliset säännöt ja etiketti menettävät merkityksensä.
Järjestelmien heikentyminen
Instituutiot, infrastruktuuri, kompleksiset työkalut ja monimutkaiset sosiaaliset prosessit ovat ominaisia kompleksisille yhteiskunnille. Romahduksen myötä niiden määrä vähenee, kun ihmiset siirtyvät yksinkertaisempiin ja omavaraisempiin elämäntapoihin.
Väestön väheneminen
Yhteiskunnallinen romahdus liitetään lähes poikkeuksetta väestön määrän alenemiseen. Äärimmäisissä tapauksissa väestöromahdus on niin täydellinen, että koko yhteiskunta katoaa täysin, kuten kävi Grönlannin viikinkikulttuurille. Klassinen esimerkki on muinainen Rooman kaupunki, jonka väestö pieneni Trajanuksen ajan 1,5 miljoonasta 800-luvun 15 000 asukkaaseen.
Romahtaneet sivilisaatiot
Romahtaneita sivilisaatioita tutkimalla on kartoitettu tärkeimpiä tekijöitä, jotka selittävät sivilisaatioiden epäonnistumisia ja jotka voivat auttaa kartoittamaan riskiä romahdukseen myös nykypäivänä. Tekijöihin kuuluvat muun muassa väestö, ilmasto, vesi, maatalous ja energia.
Nämä tekijät voivat johtaa romahdukseen yhdistyessään siten, että kaksi asiaa toteutuu: ekologiseen kantokykyyn kohdistunut paine, joka johtaa luonnonvarojen vähenemiseen, sekä ihmisten jakautuminen eliitteihin ja massaan.
Nämä kaksi elementtiä ovat tutkimuksen mukaan näytelleet merkittävää roolia kaikissa sivilisaatioiden romahduksissa viimeisten 5000 vuoden aikana.
Nykyään
Olosuhteet muun muassa epätasaisesti jakautuneen varallisuuden ja luonnonvarojen liikakäytön takia ovat nykyään sellaiset, että romahdusta on vaikea välttää. Nasan tutkimuksen yhden esimerkin mukaan eliitti rasittaa ja vaikeuttaa resurssien virtaamista massoille, jonka vuoksi massat joutuvat turvautumaan siihen mitä saatavilla on. Lopulta tilanne kärjistyy kerta toisensa jälkeen niin vakavaksi, että yhteiskunta romahtaa.
Tutkimuksen mukaan eliitin (ja heidän etuuspiirissään elävien henkilöiden) hallitsemat resurssit sekä heidän huomattava vaikutusvaltansa toimivat molemmat eräänlaisina “puskureina ja muureina”, jotka mahdollistavat etuoikeutetun elämäntyylin jatkumisen hyvin pitkään, vaikka heitä ympäröisikin kärsivä ja nuutunut yhteiskunta. Kuten tilanne on vaikka nykypäivän Venäjällä.
Tällä hetkellä maailman varallisuudesta yli 39 prosenttia on rikkaimman prosentin hallussa, ja heidän varallisuutensa kasvaa nopeammin kuin koskaan aikaisemmin.
Kuitenkin, kuten Rooman keisari Marcus Aurelius kirjoitti jo kauan sitten: ”Älä anna tulevaisuuden järkyttää mielenrauhaasi. Kohtaat sen, mikäli niin on määrä käydä, varustuksenasi sama järki, jonka avulla nyt selviydyt nykyhetkestä.”
Petteri Sortes
