torstai 13. lokakuuta 2022

Maailmankirjat ovat sekaisin...

 

Maailmankirjat ovat sekaisin…

 

Mihin tämä maailma on menossa, kun Putin hyökkää naapurimaihinsa ja sulauttaa niitä sitten itseensä? YK on halvautunut, koska Venäjä on pysyvä turvallisuusneuvoston maa ja sillä on oma veto äänensä.  Toki myös tukijoita on, kuten Kiina ja Pohjois Korea. Aikaisempi politiikka Venäjän suhteen, eli taloudellinen yhteistyö ja keskinäinen riippuvuus energian tuotannossa ja myynnissä, ei onnistunut. Myyjä ei ole niin riippuvainen ostajasta, jos muitakin ostajia löytyy. Ostajan taas pitää löytää myyjä pienentyneiltä markkinoilta, koska Venäjältä ei saisi enää ostaa. Kiinteä infrastruktuuri, kuten öljy- ja kaasuputket, eivät ole kovinkaan joustavia systeemejä, kun mietitään vaikkapa toimittajan, tai ostajan vaihtamista kesken kaiken.  

 

Energia-, raaka-aine-, elintarvikemarkkinat ovat sekaisin. Kaasuputkia räjäytetään ja energiakaapelitkin katkeilevat.  Maailma blokkiutuu blokkeihin ja osa maista hyödyntää opportunistisesti tilannetta, ostamalla energiaa ja raaka-aineita sieltä, mistä sitä edullisimmin saa. On länsimaat (USA ja EU), Venäjän kanssa kimpassa olevat (Venäjä, Kiina, Iran, Pohjois Korea, Intia, (Turkki?) jne) ja monet Afrikan, Aasian ja Etelä Amerikan maat.  

 

Tämä on myös loistava tilaisuus muistella aikaisempia tekemisiä ja tekemättä jättämisiä. Ajatellaanpa vaikka Israelin ja Palestiinan tilannetta, tai Syyriaa. Tai monia Afrikan ja Aasian konflikteja. Ne ovat olleet USA:lle ja EU:lle kaukaisia ja etäisiä rähinöitä. Puhumattakaan kolonialismin aikaisista väärinkäytöksistä. Ja niitähän riittää… Eivät vaikkapa Belgialaiset, noin keskimäärin, olleet erityisen herttaisia Poirot hahmoja käyskennellessään Leopoldvillessä Belgian Kongossa. Ainoana ohjeenaan hankkia enenevästi tuloja Leopold II:lle.  

 

Nykypäivän yhteistyössä voi olla hiekkaa rattailla, kun aletaan muistella menneitä, etenkin, jos menneisyys nähdään eri lailla, riippuen muistelijasta. Yhtä totuuttahan voi olla vaikea saavuttaa, kun muistelijoita on useita. Yhden totuus ja kokemus ei ole samanlainen, kuin toisella. Ajatellaanpa vaikkapa palestiinan arabia ja juutalaista. Tai vaikka alija juutalaisia, eli juutalaisten maahanmuuttoa Palestiina/Israeliin.

 

Nykyinen Ukrainan sota on ainakin osoittanut, että aseteknologia on edennyt isoin askelin ainakin länsimaissa, mutta ei niinkään Venäjällä.  Tiukka kauppasaarto taas vaikuttaa Venäjän asetuotantoon, koska monet kriittiset komponentit ovat länsimaiden vientikielto listalla. Senpä takia Venäjä onkin joutunut ostamaan Iranista drooneja ja Pohjois Koreasta kranaatteja tykistölleen, mutta tiukentuneen kauppasaarron takia myyjiä ei ole kuitenkaan ollut jonoksi asti, vaikka ostajalla olisi ollut rahaa maksaa.

 

Ukrainan onnistunut vastahyökkäys taas on ajanut Venäjän melkein lähtökuoppiinsa ja uhkaa jo Krimiä, etenkin kun Kertsin salmen silta katkesi näyttävästi nähtävästi rekkapommi iskun seurauksena. Nyt sitten Venäjä on ampunut yli 70 ohjusta ympäri Ukrainaa. Eihän sotaa ratkaista ampumalla tavanomaisia ohjuksia sinne sun tänne, vaikka julkisuudessa on mainittu, että ohjuksia on suunnattu energiainfrastruktuuriin. Pitää muistaa, että edes liittoutuneiden Saksan ja Japanin pommitukset toisessa maailmansodassa eivät lopettaneet teollista tuotantoa, eikä vastarintaa. Edes siviiliväestön selkärankaa ei katkaistu pommituksilla. Vasta atomipommien pudottaminen Hirosimaan ja Nagasakiin teki sen.

 

Nyt sitten Venäjä ja Putin valitsivat itselleen uuden komentajan Ukrainaan, eli Sergei Surovikin. Pienentyvillä, perääntyvillä, vanhentuneella kalustolla varustetuilla ja vähemmän raskasta kalustoa omaavilla joukoilla pitäisi Ukrainan vastahyökkäys siis torjua. Jotain pitäin siis tehdä, mutta mitä? Yksi keino olisi tietysti käyttää epätavanomaisia aseita, kuten ydinaseita, mutta on siellä muitakin vaihtoehtoja, kuten vaikkapa kemiallisia aseita.

 

Sotilaallisesti kemialliset aseet on jaettu kolmeen ryhmään: taistelukaasut, savut ja sytytysaineet. Ilmakaasuja voidaan käyttää silloin, kun halutaan lyhytaikainen vaikutus (minuutteja). Maastokaasuja taas silloin, kun halutaan pitkäaikainen vaikutus (kuukausia). Hermokaasut ovat hyvin myrkyllisiä ja helposti levitettäviä, jotka vaikuttavat hermosolujen toimintaan. Yleisimmät ovat tabuuni, sariini, syklosariini, somaani ja VX-kaasu.

 

ABC-aseilla tarkoitetaan ydinaseita, biologisia aseita ja kemiallisia aseita. ABC-aseet eivät ole normaalisti sodankäynnissä hyväksyttyjä aseita, ja niiden valmistusta, varastointia ja käyttöä pyritään estämään ja valvomaan sopimuksilla. ABC-aseet on suunniteltu surmaamaan suuria määriä ihmisiä kerralla, joten niitä kutsutaan myös joukkotuhoaseiksi. Näille on tyypillistä, ettei niitä käytettäessä voida kohteessa eritellä sotilaita ja siviilejä.

 

Seurauksena olisi vain lisää kauppasaartoa ja kurjuutta Venäjällä, toki sensuurin suodattamaa, mutta kurjuutta kuitenkin. Mutta, jos mietitään sitä, että onko vaikkapa kemiallisten aseiden käyttö pienempi eskalaatio, kuin vaikkapa ydinaseet? Niin kaipa ne ovat. Sekä toki sitten myös lievempi kauppasaarron kiristys sen seurauksena? Vaikeita kysymyksiä. Vaikeita vastauksia. Sota tulee kuitenkin kestämään varmaan vuosia, toki yllätyksiäkin voi tulla matkan varrella.

 

Petteri Sortes

 

 

 

 

   

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti