Unkarin ja Puolan tie

 

Unkarin ja Puolan tie

 

 

Unkari on ajautunut vuodesta 2010 pääministerinä toimineen Victor Orbanin kaudella kauas oikeusvaltioperiaatteesta. Freedom Housen vuoden 2022 raportin mukaan, saatuaan vallan vuoden 2010 vaaleissa pääministeri Viktor Orbanin Nuorten demokraattien liitto – Unkarin kansalaisliitto (Fidesz) ajoi läpi perustuslaillisia ja oikeudellisia muutoksia, jotka ovat antaneet sille mahdollisuuden lujittaa hallintaansa maan riippumattomissa instituutioissa, mukaan lukien oikeuslaitos.

 

Orbanin johtama hallitus on heikentänyt systemaattisesti viimeiset kymmenen vuotta muun muassa vähemmistöjen, asunnottomien ja opiskelijoiden asemaa. Myös itsenäisesti toimiva lehdistö ja oikeuslaitos ovat uhattuina. New York Timesin mukaan suuri osa kaikesta Unkarin mediasta on täysin Orbanin ja tämän tukijoiden hallinnassa.

 

Laki ja käytännöt syrjivät vähemmistöjä. Fidesz-hallitus on hyväksynyt siirtolaisten ja LGBT+:n vastaista politiikkaa, sekä lakeja, jotka haittaavat sellaisten oppositioryhmien, toimittajien, yliopistojen ja kansalaisjärjestöjen toimintaa, jotka arvostelevat hallitsevaa puoluetta tai joiden näkökulmia Fidesz muutoin pitää epäsuotuisina. Unkari on myös jo pitkään käynyt kampanjaa, jossa erilaisia kansalaisjärjestöjä aktiivisesti tukeva miljardööri Soros on liitetty osaksi erilaisia salaliittoteorioita.

 

Orbanin hallitus kielsi asunnottomuuden laissa vuonna 2018. Unkarissa on 15.000 asunnotonta ja vähintään 70.000 välittömässä asunnottomuuden vaarassa elävää ihmistä.

 

Unkarissa on jäljellä enää muutama vapaa media taistelemassa valeuutisia vastaan. Samalla poliittista päätöksentekoa ja muita julkiseen piiriin kuuluvia aiheita pimitetään vapaalta lehdistöltä. Unkarin median juttuihin on saatu toki myös totuudellisuutta, mutta valeuutisille ominaisella logiikalla niitä on ryyditetty erilaisilla väitteillä, jotka eivät pidä paikkaansa.

 

Vuonna 2011 Orbanin hallitus ajoi läpi ensimmäiset uudistuksensa tai paremminkin huononnukset Unkarin koulutusjärjestelmään. Oppivelvollisuus laskettiin 16 vuoteen ja lukukausimaksut otettiin käyttöön kaikissa korkeakouluissa. Koulut menettivät suurimman osan itsemääräämisoikeudestaan ja koulukirjat yhtenäistettiin. Kirjojen antama kuva heijastaa Orbanin hallituksen ideologiaa. Opetussuunnitelmat peräänkuuluttavat vain kuuliaisuutta eivätkä tarjoa eväitä elämään.  

 

Unkarin oikeuslaitoksen uudistukset ovat heikentäneet toimeenpanovallan valvontaa ja vaarantaneet oikeuslaitoksen riippumattomuuden. Vuonna 2012 Unkarin hallitus laski mielivaltaisesti tuomareiden eläkeikää, jolloin satoja tuomareita joutui jäämään eläkkeelle. Tilalle valittiin pääministeri Orbanin ja tämän hallitukseen myötäsukaisesti suhtautuvia tuomareita. Muistuttaa hiukan Erdoganin toimia vuodelta 2016, kun Turkissa erotettiin yli 2.700 tuomaria, joilla uskottiin olevan yhteyksiä ulkomailla eläneeseen uskonoppineeseen. Tilalle otettiin Erdoganin luotettavia kannattajia.

 

Freedom House esittää kritiikkiä myös kehityksestä Puolassa, jonka hallitusta on syytetty muun muassa oikeuslaitoksen itsenäisyyden rapauttamisesta. Sen mukaan Unkari ei ole enää demokratia ja Puolan kehitys on huolestuttava.

 

Pitää siis kysyä, että onko EU siis ryhmä valtioita, joita yhdistävät yhteiset arvot? Selvästikään ei. Eikä Natokaan ole demokraattisten valtioiden yhteisö, koska demokratioitakin on montaa tasoa. On demokraattisia ja vähemmän demokraattisia maita.  

 

Unkari ja Puola kuuluvat myös Natoon, mutta Suomen hakiessa Naton jäsenyyttä, ne kuuluivat oikeastaan eri leireihin. Puola hyväksyi pika pikaa Suomen (sekä myös Ruotsin), mutta Unkari viivytti Suomen jäsenyyden hyväksymistä, eikä ole edelleenkään hyväksynyt Ruotsia. Erdoganin Turkin pitää nähtävästi hyväksyä Ruotsi ensin Naton jäseneksi, vasta sen jälkeen voi Orban ehkä hyväksyä jäsenyyden.

 

Taustalla on myös Puolan ja Unkarin erilainen suhtautuminen Ukrainan sotaan ja Venäjän hyökkäykseen. Puola tukee Ukrainan taistelua ja Unkari taas ei. Unkari ei myöskään osallistu sanktioihin Venäjää vastaan, vaan käy enenevästi kauppaa Venäjän kanssa, sekä on laajassa yhteistyössä Turkin ja Erdoganin kanssa. Asiaan kuuluu myös EU:n ja Naton jäsenyyden hyödyntäminen Unkarin kansallisten etujen ajamiseen.

 

Petteri Sortes

https://freedomhouse.org/country/hungary/freedom-world/2023

Suomalaisten Nato-kannatus nyt ja ennen

 

 Suomalaisten Nato kannatus nyt ja ennen

 

Viime aikoina on ollut suorastaan muotia kertoa kannattaneensa Natoa vuonna yksi ja kaksi ja, että siihen olisi pitänyt liittyä hyvän sään aikana jo kauan, kauan sitten. Ajatuksena on tietenkin järkevää suositella yleensäkin puolustusliittoon liittymistä hyvän sään aikana, mutta, kun kansa ei tukenut ajatusta ja se kansa kääntyi kannattamaan Natoa vasta hyvin huonon sään aikana. Onneksi ei sentään sodan aikana, koska silloin ei jäseneksi olisi päästy, kuten ei Ukrainakaan nyt pääse.

 

Paasikivihän on sanonut päiväkirjassaan, että: ”Suomen ulkopoliittinen probleemi on Venäjä ja suhteemme siihen. Kaikki muut ovat poliittisesti toisarvoisia.”

 

Aikaisemmin sanottiin, että Natosta pitää tehdä kansanäänestys, jotta saadaan tietää, onko se ”kansa” päätöksen takana, vai ei. Olisi ollut katastrofi, jos kansanäänestyksessä olisi tullut hylkäävä päätös. Katastrofi olisi ollut viesti Natolle ja Venäjälle. Menneinä vuosikymmeninä ei olisi ollut puhettakaan, että Nato-päätös olisi tehty ilman kansanäänestystä, pelkästään eduskunnan päätöksellä. Kannatus oli ollut niin vähäistä.

 

Suomen Nato-jäsenyyshän hyväksyttiin Brysselissä 4. huhtikuuta 2023. Suomi on nyt Naton 31. jäsenvaltio. Kesäkuun 2022 kyselyn mukaan 79 % suomalaisista kannatti silloin Nato-jäsenyyttä.

 

Mikä oli aiheuttanut tällaisen muutoksen? Venäjä ja Putin hyökkäämällä Ukrainaan 24. päivä vuonna 2022 ja toki myös Venäjän aikaisemmat rajasodat Georgiassa, Ukrainassa (Venäjä miehitti Krimin jo vuonna 2014), Tsetsheniassa, Syyriassa. Lisäksi Putin oli puhunut, että rajamaa Suomi ei saisi vapaasti liittyä Natoon. Pienessä maassa nimeltä Suomi alettiin siis pelätä tulevaisuutta.

 

Elinkeinoelämän valtuuskunnan vuosina 1998–2015 teettämissä Nato-kyselytutkimuksissa suurin osa vastusti Nato-jäsenyyttä. EVA:n tutkimuksessa Nato-myönteisyys oli alimmillaan talven 2012 mittauksessa, jossa vain 14 % kannatti 65 % vastustaessa jäsenyyttä. Yleensä kannatusluvut olivat tutkimuksessa noin 20 %.

 

Näissä oloissa ei olisi voitu viedä Suomea Natoon ilman kansanäänestystä, jossa liittyminen olisi hylätty ja toki Venäjäkin olisi osallistunut kansanäänestyksen aikana käytävään kansalaiskeskusteluun. Disinformaation, hyödyllisten idioottiensa, sekä myös trolliensa kautta.

 

Petteri Sortes

 

 https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Suomen_Nato-keskustelu

https://www.eva.fi/blog/2022/11/23/suomalaiset-liittyvat-natoon-yhtenaisina/