Korruptio

 

Korruptio

 

Suomessa on ollut ainakin aikaisempina vuosikymmeninä tapana käyttää ylisanoja, kuten maailman puhtaimmat vedet, erityinen luontosuhde, maailman puhtain ruoka, rehelliset ihmiset, maailman rehellisimmät ja kunnollisimmat virkamiehet, tai vaikkapa maailman vähiten korruptoitunein maa...  

 

Sinänsä ne ovat vain sloganeita, tyhjiä sanoja ilman sisältöä. Ajattelin nyt hiukan tarkastella slogania “maailman vähiten korruptoitunein maa”.  

 

Korruptio noin yleensä

 

Korruptio, joka tulee latinan sanasta “corrumpere” ja tarkoittaa turmelus, pahaan vietteleminen eli on vaikutusvallan väärinkäyttöä edun tavoittelemiseksi. Väärinkäyttö voi olla lainvastaista tai muuten epäeettistä toimintaa. Siihen voivat syyllistyä niin yksityishenkilöt, virkamiehet, poliitikot kuin elinkeinoelämän palveluksessa toimivat, eli oikeastaan kaikki, joilla on valtaa haluttuun asiaan.  

 

Lahjontaa ja korruptiota tarkkaileva Transparency International jakaa korruption edelleen kahteen ryhmään, jotka ovat ”toimivallan mukainen” ja ”toimivallan vastainen” korruptio. Toimivallan mukaisella korruptiolla tarkoitetaan tilannetta, jossa lahjuksen saaja hoitaa hänelle kuuluvaa työtehtävää ja ottaa lahjuksen vastaan esimerkiksi siinä tarkoituksessa, että hän sen saatuaan järjestää asian käsittelyn helpommaksi tai nopeammaksi. Toimivallan vastaisella korruptiolla taas tarkoitetaan tilannetta, jossa henkilö lahjusta vastaan harjoittaa sellaista toimintaa mihin hänellä ei ole toimivaltuuksia. 

 

Korruption vakavuus vaihtelee pienistä vastapalveluksista järjestelmälliseen lahjontaan. Korruptiota voi esiintyä yhteiskunnan kaikilla alueilla; esimerkiksi virkamiesten, poliitikkojen, isännöintialalla tai liike-elämän piirissä. Henkilö voi väärinkäyttää saamaansa valtaa myös yhteisöissä ja yrityksissä, esimerkiksi yrityksen työntekijä voi ostaa yritykselle tuotteita ylihintaan hänet lahjoneelta yritykseltä. Korruptio liittyy usein ammattimaiseen rikollisuuteen, mutta se voi olla myös satunnaista ja kertaluontoista. 

 

Korruption yleisyys korreloi valtioiden vaurauden mukaan käänteisesti, eli korruptiota esiintyy köyhissä maissa useammin kuin rikkaissa. Eri maiden välisen vertailun perusteella noin 60 prosenttia yksittäisten maiden korruptioasteesta voidaan selittää pelkästään maiden tulotasolla. 

 

Korruptioaste korreloi myös sen kanssa, onko maa demokraattinen vai epädemokraattinen. Vähiten korruptoituneet maat ovat yleensä demokratioita, ja eniten korruptoituneiden maiden joukossa on paljon yksinvaltaisia maita. Vertailtaessa samalla tulotasolla olevia maita toisiinsa demokraattisuuden yhteys korruption määrään kuitenkin pienenee, eikä köyhien maiden hallintojärjestelmän demokraattisuus suojaa niitä korruptiolta. Demokraattisessa järjestelmässä poliittisten instituutioiden mekanismit tekevät julkisvallan väärinkäytöstä hallittavan kokonaisuuden.  

 

Etenkin etnisesti pirstoutuneille maille on tyypillistä klientelismi eli oman kannattajakunnan (kuten omien äänestäjien tai oman etnisen ryhmän) suosiminen julkisten palvelujen tarjoamisessa ja virkanimityksissä 

 

Suomalainen korruptio 

 

Yleensä korruptio rinnastetaan lahjontaan eli rahan, palvelun tai muun edun antamiseen vastuullisessa asemassa olevalle henkilölle tai henkilölle, joka pystyy vaikuttamaan päätöksentekijään vastapalveluksen toivossa, tai vastaavasti oikeudettoman edun pyytämiseen palveluksesta. Lahjonta on kuitenkin vain yksi korruption muoto. 

 

Korruptio on ilmiönä laaja-alainen ja ilmiön piiriin kuuluvia tekoja arvioidaan virka- ja lahjusrikosten sekä petos-, kavallus-, rahanpesu- ja sisäpiiririkosten tunnusmerkistöillä. Myös luottamusaseman väärinkäyttöä ja yrityssalaisuuden väärinkäyttöä koskeviin rikoksiin saattaa liittyä korruptoivia piirteitä. Korruption tunnistamista ja ehkäisyä vaikeuttaa osaltaan se, että vaikka korruptio on vahingollista, sitä on vaikea määritellä yksiselitteisesti. 

 

Korruptio on kansainvälinen ilmiö. Korruption eri ilmenemismuodot kuitenkin vaihtelevat maittain. 

 

 

 Korruptiolle alttiita riskialueita maassamme ovat: 

 

- Julkiset hankinnat ja tarjouskilpailut 

- Yhdyskuntasuunnittelu 

- Poliittinen rahoitus ja päätöksenteko 

- Ulkomaankauppa ja sen edistäminen 

- Kehitysyhteistyö  

- Urheilu 

 

Ja miten korruptio ilmenee maassamme? 

 

- Eturistiriidat 

- Suosiminen 

- Epäeettinen päätösten valmistelu salassa tai sisäpiirin kesken 

- Lahjusten antaminen tai vastaanottaminen 

 

Korruptio esiintyy epäeettisten etuuksien antamisena ja ottamisena, eturistiriitoina ja suosimisena, sekä päätösten valmisteluna muodollisten päätöksentekorakenteiden ulkopuolella. Suomessa esiintyvälle korruptiolle on usein ominaista se, että toimitaan muodollisesti lain mukaan, mutta silti epäeettisesti. 

 

Yhtiöittäminen  

 

Julkisen sektorin yhtiöittäminen on tuonut suuria muutoksia toimintaan, jota rahoitetaan yhteiskunnan varoin. Riskinä on päätöksenteon avoimuus, kun tehdään julkisia hankintoja. Julkisuuslain mukaiset selonteot taloudellisesta toiminnasta ja päätöksenteon perusteista eivät yhtiöittämisen myötä ole avoimesti esillä kuntalaisille, valtuutetuille tai median edustajille.  

 

 

Viranomaisten ja elinkeinonharjoittajan välillä korruptio voi ilmetä esimerkiksi yrityksen huomattavan suurina edustuskuluina, jotka kohdistuvat säännöllisesti tiettyihin virkamiehiin. Julkisilla varoilla saatetaan tehdä ylisuuria materiaalihankintoja, joista osa voi myös päätyä hankinnasta vastanneen virkamiehen tai hänen lähipiirinsä käyttöön. Korruptio voi ilmetä lisäksi rekrytointien, hankintojen tai muun päätöksenteon yhteydessä tapahtuvana perheenjäsenten tai tuttavien suosimisena. Siis “hyvä veli” verkostona.  

 

Päättäjien siirtyminen liike-elämään heikentää luottamusta 

 

Pyöröovi-ilmiössä päättäjiä siirtyy julkisen sektorin palveluksesta liike-elämään ja päinvastoin. Tietyissä tapauksissa siihen saattaa liittyä korruptiota. Esimerkiksi pyöröovi-ilmiöön saattaa liittyä viitteitä palkitsemisesta. Jos poliitikko on aktiivisesti ajanut tietyn yksityisen yrityksen tai sen toimialan etuja ja hänet palkataan saman toimialan yritykseen, toiminta voi näyttää ulospäin oman edun tavoittelulta ja lahjuksen kaltaisen edun vastaanottamiselta.  

 

Toisaalta entinen poliitikko saatetaan palkata yritykseen pelkästään hänen vaikutusmahdollisuuksiensa takia esimerkiksi tulevia julkisia hankintoja silmällä pitäen. Hallinnon avoimuuden ja uskottavuuden näkökulmasta tämä on ongelmallista. Pyöröovi-ilmiö onkin omiaan heikentämään kansalaisten luottamusta poliitikkojen ja viranomaisten päätöksentekoon. 

 

Tuttavien ja sukulaisten suosiminen 

 

Tuttavien ja sukulaisten suosiminen esimerkiksi rekrytointien, hankintojen tai muun päätöksenteon yhteydessä on korruptiota. Sukulaisten suosimista kutsutaan myös nepotismiksi. 

 

Julkisen viraston täytyy aina toimia puolueettomasti ja mahdollisimman avoimesti. Silti pienten piirien verkostoissa tapahtuva suosinta ja epäeettinen päätöksenteko ovat Suomessa yleisiä korruption muotoja. Oikeastaan rakenteellista korruptiota.  

 

Kaksoisroolit ja puolueelliset kriteerit 

 

Jos kaksoisroolissa oleva julkisen hankkijan työntekijä pääsee vaikuttamaan tarjouskilpailujen sisältöön ja valintakriteereihin, hänellä on mahdollisuus asettaa jokin yritys etulyöntiasemaan ja siten vääristää kilpailua. Tällaiset tilanteet voivat vaikuttaa suoraan esimerkiksi kilpailuasetelmiin ja uusien yritysten pääsyyn markkinoille.  

 

Jo kohtuuttomat referenssivaatimukset sinänsä vääristävät tarjouskilpailuja. Tarjousten arvioinneissa tulee käyttää objektiivisia ja syrjimättömiä kriteerejä – tuttujen yritysten suosiminen on korruptiota. 

 

Kaiken kaikkiaan  

 

Korruptio on hyvin monisyinen ongelma ja vaikeasti hahmotettava kokonaisuus. Se voi olla suoraan lain vastaista tai vain eettisesti väärää. Se on syvällä vallan rakenteissa ja se jäytää yleistä moraalia. Luo ihmisille kuvan siitä, että yhteiskunta toimii epärehellisesti ja epäoikeudenmukaisesti. On siis hyvin vaarallinen ilmiö demokratialle.  

 

 

Petteri Sortes