Naton jäseneksi hakeminen oli valtava muutos suomalaisessa ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Kun alullepanijana oli vielä SDP:n johtama hallitus, jossa ovat mukana SDP, Keskusta, Vasemmistoliitto, Vihreät ja RKP niin se on oikeastaan entistä isompi asia. Tosin mielestäni se osoittaa viisasta pragmaattista asennetta valtiolle elintärkeässä asiassa.
SDP:n linjan muutos oli valtava, mutta ei se ilman vastarintaa mennyt läpi. Aikaisempi, Tuomiojan johtama linja ei hyväksynyt sitä pureksimatta. Eikä asiaa hyväksytty pureksimatta myöskään Vasemmistoliitossa. Koko asian sai aikaan Putinin Venäjä, joka ensin kalistelemalla sapeliaan ja sitten tekemällä massiivisen invaasion naapurimaahansa Ukrainaan aiheutti Suomessa ja Ruotsissa tervehenkistä pelkoa, etttä se voisi käydä täälläkin, jos jäisimme yksin ja Venäjä olisikin onnistunut valtauksessaan Ukrainassa. Ruokahalu kasvaa syödessä.
Kyseessähän on tyylipuhdas hyökkäys- ja valloitussota, jota on valmisteltu pitkään ja hartaasti, myös muokkaamalla Venäläisten tietoisuuteen, että Ukraina ei ole valtio, eikä mikään. Venäläisten suhtautuminen pienempiin, liittoutumattomiin naapurimaihinsa näyttää olevan sellainen, että ne voidaan valloittaa ja liittää Venäjään, jos Venäjä ja Putin niin haluaa.. Siis hyvin ongelmallista myös Suomelle.
Yleisen mielipiteen muutos oli valtava Suomesssa. Naton kannatus hyppäsi, puolueesta riippumatta, hetkessä yli 80 %. Samalla Suomen näkyvyys USA:ssa on noussut huomattavasti ja se auttaa yrityksiä, kun ne hakevat korvaavia markkinoita Venäjälle.
Samalla pääministeri Marin sai paljon kansainvälistä julkisuutta ja hänestä varmaan tulisi aikanaan hyvä ehdokas Naton pääsihteeriksi. Kukaanhan ei ole profeetta omalla maallaan.
Petteri Sortes
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti