Ukrainan tilanne

 

Ukrainan tilanne

 

Ukraina pääsi yllättämään Venäläiset täydellisesti, koska he odottivat hyökkäystä etelässä Hersonin alueella ja se toteutuikin pohjoisessa Harkovan alueella. Nyt hyökkäyskärjet etenevät Ukrainassa, kuin Venäläisten toisessa maailmasodassa tapahtuneessa Operaatio Bagrationissa, jossa Saksan keskustan armeijaryhmä murskattiin täysin. Nyt vain toiseen suuntaan. 

Kuten Pekka Toveri YLE:n artikkelissa mainitsee, pitkään rummutettiin vastahyökkäystä etelässä, ja siellä tehtiin myös pitkän kantaman iskuja Venäjän selustaan ja katkaistiin liikenneyhteyksiä Dneprjoen ylitse. Väestöllekin kerrottiin, että nyt on syytä siirtyä alueelta pois, koska kohta lähdetään tappelemaan.

Venäjä teki niin, kuin haluttiin ja reagoi tilanteeseen siirtämällä alueelle paljon joukkoja. Ukrainalaiset olivat kuitenkin ilmeisesti siirtäneet kaikessa hiljaisuudessa joukkojaan toisaalle, pohjoiseen Harkovan alueelle.

Tuloksena oli ja on nyt Venäläisillä hyvin harvaan miehitetty ja puolustettu alue Harkovan alueella. Parhaimmat taisteluryhmät oli siirretty Hersonin alueelle ottamaan vastaan Ukrainan oletettua hyökkäystä ja niiltä kestää oma aikansa siirtyä takaisin etelästä pohjoiseen. 

Tuloksena on strategisen tason muutos. Ukrainalla on nyt aloite, jota se hyödyntää parhaansa mukaan. Venäläisten taas pitäisi saada aloite takaisin, muuten tappio sodassa alkaa olla todennäköisin vaihtoehto.  

Kuten Koivisto sanoi aikoinaan: "Tarttis tehrä jotain". Lännestä saadut aseet, koulutus ja tiedusteluapu ja -tieto ovat muuttaneet Ukrainan armeijan aivan toisenlaiseksi vastustajaksi Venäjälle, kuin Krimin miehityksen aikaan 2014. 

Mitä tästä seuraa? Venäjä siirtää parhaansa mukaan joukkoja ja kalustoa Ukrainalaisten eteen jossakin vaiheessa. Jos ja kun Ukrainan joukot etenevät Krimille, joka on Venäjän toimesta liitetty yksipuolisesti Venäjään, julistaako Putin yleisen liikekannallepanon ja sota syttyy virallisesti Ukrainan ja Venäjän välille? Pysähtyykö Ukraina yleensäkään hyökätessään Venäjän rajalle, vai haluaisiko se vuorostaan laajentaa elinpiiriään laajemmalle? Ruokahaluhan tuppaa kasvamaan syödessä, kuten Putinillekin on käynyt. Tällä kertaa Venäjän kustannuksella. Jos ja kun asiat alkavat mennä todella huonosti Venäjän kannalta, niin turvautuuko se loppujen lopuksi ydinaseisiin, niitähän sillä on, mutta Ukrainalla taas ei ole. Todennäköisyys on pieni, tai melkein olematon, mutta on kuitenkin olemassa. Ydinaseet ovat ”fleet in being”. Olemassa olevat, ne sitovat vastustajan voimia, mutta eivät osallistu taisteluun. Tosin Venäjän ydinasedoktriini taitaa tuntea sellaisenkin asian, kuin ennaltaehkäisevä ydinisku. Mitä se sitten tarkoittaakin.

Mitä ”paniikkinappulasta” sitten seuraisi? Todennäköisesti tiukempi, yhtenäisempi ja laajempi saarto, kuin mitä nyt on meneillään. Tuskin kuitenkaan mikään yleinen Harmageddon tai ydinsota. Paljon kuolleita kuitenkin. Sinänsä vaikkapa Yhdysvaltojen toimeenpanemassa Tokion pommituksessa 9-10. marraskuuta 1945 noin 100.000 ihmistä kuoli ja yli miljoona jäi kodittomaksi. Palopommien aiheuttamien tulipalojen seurauksena ihmisiä ”kuoli elävältä” lammikoihin ja vesisäiliöihin. Kahdessa atomipommissa Japaniin kuoli noin 140.000 ihmistä heti ja ajan kanssa noin 250.000. Uhrithan olivat pääasiassa siviilejä, vanhuksia, naisia ja lapsia. Jos sota sitten laajenee ja eskaloituu, jatkaako länsi Ukrainan aseistamista? 

Entä miten vaikuttaa talvella Venäjän energia-ase? Hajottaako se EU:n ja Naton rivejä, kuten voidaan havaita pakotteiden toimeenpanossa. Jotkut maat, kuten Unkari, jatkavat energiakauppaa Venäjän kanssa niin kuin ennenkin. Yhtenäisyys rakoilee. Lisäksi eivät Etelä Amerikan, Afrikan, tai Aasian maat ole mitenkään yhtenäisesti Ukrainan takana EU:n ja Yhdysvaltojen pakotteita kannattaen. Paremminkin ne tuntuvat hyötyvän vaikkapa halvemmasta öljystä.

Paljon on kysymyksiä ilmassa, eikä kristallipalloa kenelläkään. Voi tietysti tapahtua sellainenkin, kuin palatsivallankumous Venäjällä ja uusi Putin Putinin paikalle.

 

Petteri Sortes