Natosta ja Venäjästä

Naton jäseneksi hakeminen oli valtava muutos suomalaisessa ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Kun alullepanijana oli vielä SDP:n johtama hallitus, jossa ovat mukana SDP, Keskusta, Vasemmistoliitto, Vihreät ja RKP niin se on oikeastaan entistä isompi asia. Tosin mielestäni se osoittaa viisasta pragmaattista asennetta valtiolle elintärkeässä asiassa. 

SDP:n linjan muutos oli valtava, mutta ei se ilman vastarintaa mennyt läpi. Aikaisempi, Tuomiojan johtama linja ei hyväksynyt sitä pureksimatta. Eikä asiaa hyväksytty pureksimatta myöskään Vasemmistoliitossa. Koko asian sai aikaan Putinin Venäjä, joka ensin kalistelemalla sapeliaan ja sitten tekemällä massiivisen invaasion naapurimaahansa Ukrainaan aiheutti Suomessa ja Ruotsissa tervehenkistä pelkoa, etttä se voisi käydä täälläkin, jos jäisimme yksin ja Venäjä olisikin onnistunut valtauksessaan Ukrainassa. Ruokahalu kasvaa syödessä. 

Kyseessähän on tyylipuhdas hyökkäys- ja valloitussota, jota on valmisteltu pitkään ja hartaasti, myös muokkaamalla Venäläisten tietoisuuteen, että Ukraina ei ole valtio, eikä mikään. Venäläisten suhtautuminen pienempiin, liittoutumattomiin naapurimaihinsa näyttää olevan sellainen, että ne voidaan valloittaa ja liittää Venäjään, jos Venäjä ja Putin niin haluaa.. Siis hyvin ongelmallista myös Suomelle. 

Yleisen mielipiteen muutos oli valtava Suomesssa. Naton kannatus hyppäsi, puolueesta riippumatta, hetkessä yli 80 %. Samalla Suomen näkyvyys USA:ssa on noussut huomattavasti ja se auttaa yrityksiä, kun ne hakevat korvaavia markkinoita Venäjälle. 

Samalla pääministeri Marin sai paljon kansainvälistä julkisuutta ja hänestä varmaan tulisi aikanaan hyvä ehdokas Naton pääsihteeriksi. Kukaanhan ei ole profeetta omalla maallaan. 

Petteri Sortes

Tuotantoketjut ja siinä ohessa hiukan politiikkaa

Tuotantoketjut

Ukrainan sota ja oikeastaan jo koronatauti sitä ennen ja nyt sen aikana ovat osoittaneet, että äärimmilleen viety ketjutus, eli tuotantoketju, aiheuttaa tuotannossa yllättävissä tilanteissa häiriöitä ja on myös häiriöaltis. Pitkälle vietynä tuotantoketju toki tuottaa kustannussäästöjä, mutta mitä pidempi ketju, sen enemmän häiriöille altis. 

Mullistukset ja niiden vaikutukset

Poliittiset suhdanteet, sodat, kulkutaudit, luonnonkatastrofit aiheuttavat yllättäviäkin globaaleja vaikutuksia.  Kun Kiinassa tuotanto pysähtyy, kun tehtaat menevät kiinni vaikkapa koronasulun takia, niin tuotteita ei olekaan toimittaa ketjun seuraavalle tehtaalle, jolloin lopputuotteita ei enää pystytä valmistamaan. Valmistajan pitää silloin saada hankittua korvaavaa tuotantoa jostain päin maailmaa. Joko tuotteina, tai valmistuskapasiteettina, se vie aina aikaa ja rahaa. 

 

Seuraukset

Sodat aiheuttavat sitten poliittisia päätöksiä, kuten Venäjän taloudelliset pakotteet. Tuotantoa on lopetettu Venäjällä ja tuotantolaitokset on myyty pilkkahintaan pois. Tuotantoa on sitten polkaistu käyntiin turvallisemmissa maissa.  Samalla on poistunut markkina-alue, joka on ostanut paljon tuotteita ja komponentteja, vaikkapa suomesta ja EU alueelta. 

Riippuvuus

Riippuvuus yhden maan tuottamasta fossiilisesta energiasta, kuten Venäjän öljystä ja maakaasusta, sekä monista sen tuottamista raaka-aineista on nyt tekemässä tulevasta talvesta hyvin mielenkiintoisen ja värikkään. Miten ja mistä tuomme korvaavaa energiaa eurooppaan? Taas kerran tuotantoketjut katkeilevat, kun Saksan kemianteollisuus ei saakaan enää Venäjältä tarvitsemaansa edullista maakaasua. Venäjä toki käyttää sitä myös poliittisena vipuvartena saadakseen haluamiaan asioita. Hinnat tulevat sitten pomppaamaan ja sahaamaan edestakaisin tulevina vuosina. Pääsääntöisesti nousemaan. Se aiheuttaa yrityksissä ja yksityisillä ihmisillä vaikeuksia selvitä tulevasta talvesta, mikä sitten tulee aiheuttamaan poliittista turbulenssia tulevana talvena ja tulevissa vaaleissa. 

Kannattaisiko tuotantoketjuista tehdä mahdollisimman lyhyet? Kaikissa raaka-aineissa ja tuotteissa se ei varmaankaan ole mahdollista, mutta lyhentää niitä aina toki voi. Vaikkapa keskittämällä tuotanto ja tehtaat länsi eurooppaan. Elämme tällä hetkellä mielenkiintoista aikaa. 

Petteri Sortes

Terveydenhuolto, pitäkäämme se pystyssä

Terveydenhuolto, pitäkäämme se pystyssä 

Liukastuminen bussissa

Liukastuin selälleni bussin lattialle joulukuussa 2012 mennessäni aamulla töihin. Loukkasin reiden ja polven. Kipu oli sanoin kuvaamaton. Kaatuessani oli reisilihas revennyt irti. Joku ystävällinen sielu tarjosikin minulle Buranaa voivotellessani itsekseni. 

Ambulanssi vei minut sitten Haartmanin sairaalaan ja jalasta otettiin röntgenkuva. Murtumaahan siinä ei ollut ja lihasvaurioista ei röntgenkuva kerro mitään. Sanoivat, että jalka oli saanut vain kovan tärskyn. Taksilla sitten kotiin. Pian tämän jälkeen menimme viettämään joulua Siilinjärven Vuorelassa sijaitsevaan kylpylä/Hotelli Kunnonpaikkaan. Vietimme siellä joulun ja ihmettelin, miksi jalka ei tunnu paranevan millään. Yritin sitä siellä kuntouttaa uimalla ja liikunnalla, mutta ei se tuntunut millään paranevan ja pukeutuminenkin tuotti jo vaikeuksia.   

Menin sitten joulun jälkeen Dextraan ja Ortopedi Tuomo Karilan vastaanotolle. Kun hän sitten väänteli, käänteli ja taitteli jalkaani, niin kyllä huomasi vanhan painijan varmuuden. Hän määräsi magneettikuvaukseen, jossa vamman laatu selvisi. Sitten leikkaus Dextrassa hänen johdollaan ja lihas kiinnitettiin takaisin luuhun (kunhan ensin oli leikattu siitä noin sentin verran pois). Leikkauksesta seurasi sitten muutama kuukausi sairauslomaa ja kävelemään opettelua.    

Leikkaus tehtiin selkäydinpuudutuksella. Siinä sitten kuuntelin pienen verhon takana tehtävää operaatiota. Kuului porakoneen surinaa, vasaran ja taltan kilinää ja joku taisi mainita, että luu oli kuin kiveä. Joku jalkakin siellä vilahteli, kun sitä nostettiin, käännettiin, tai mitä milloinkin. 

Huh. Olipa se kokemus. 

Sydänleikkaus

Kun syksyllä 2019 kaaduin pyörtyneenä olohuoneen lattialle ja pelästytin perheen perin juurin, niin jouduin rasittamaan ensimmäisen kerran oikein kunnolla erikoissairaanhoitoa. Siitä tulikin jonkin aikaa kestävä sairaalakierre, Malmille ja pois Malmilta, sitten taas Malmille ja takaisin. Lopulta minut lähetettiin Malmilta Meilahteen osasto kymmenelle. Minulla oli todettu sydämen läppävika, joka edellytti läppäleikkausta. Muuten henki lähtisi. 

Olin nyt erikoissairaanhoidon järjestelmässä, eikä parantumiseen ollut muuta keinoa, kuin läppäleikkaus, eli avosydänleikkaus. Muuten henki lähtisi. Yhtenä yönä vaimolle sitten soitettiinkin ja kerrottiin, että minulla oli nyt korkean riskin leikkaus edessä, eikä muuta vaihtoehtoa ollut. Joko siitä selviää, tai sitten ei. Muistan kun minua siirrettiin sairaalan sängyssä käytäviä pitkin ja sitten minua jo "pyöritettiin" sängystä metalliselle pöydälle. Näin myös henkilökuntaa roiskeet kestävissä suojavarusteissa. Nähtävästi veri ja roiskeet lentäisivät. Sitten nukahdin ja säpsähdin hereille teho-osaston tarkkailussa. Leikkaus oli joulukuussa 2019 Meilahdessa ja selvisin siitä hengissä. Kiitos hyvän kirurgin ja leikkaustiimin ja ehkä onneakin oli mukana. Mene ja tiedä. 

Joulun ja tammikuun liikuin rollaattorilla, myös ulkona. Kiitos harvinaisen lumettoman ja jäättömän talven, jollainen talvi 2019-2020 oli. Onneksi tämä kaikki oli juuri ennen koronaa. 

Tämä kokemus opetti, että suomalainen terveydenhuolto aina erikoissairaanhoitoa myöten on harvinainen hyvinvointivaltion tuotos. Ehdottomasti säilyttämisen arvoinen. En edes tiedä paljonko tämä rumba tuli yhteiskunnalle maksamaan ja itse jouduin siitä maksamaan vain murto-osan kaikista kustannuksista. 

Henki pihisee vielä ja olen siitä hyvin iloinen. Kiitos siitä tekijöille. 

Petteri Sortes

Puolustustarvike tuotanto

Puiolustustarvike tuotanto

Vegetius sanoi jo aikoinaan, että "Si vis pacem, para bellum", eli jos haluat rauhaa, varaudu sotaan. Vanha ja viisas ajatus, koska emme elä pasifistisessa maailmassa.

Tämän takia, nyt kun olemme liittymässä Natoon ja olemme jo EU:n jäseniä, pystymme hyödyntämään paremmin puolustustarvike yhteistyötä eri maiden kesken EU:n sisällä ja kun olemme Natossa, myös Naton yhteistyötä ja kehitysohjelmia. Tämä avaa myös mahdollisuuksia puolustustarvikkeiden viennille ja uusille innovaatioille Suomessa.  

Aseiden ja puolustustarvikkeiden tuotanto tulee nousemaan Suomessa Natoon liittymisen myötä, koska markkinat ja volyymit kasvavat. Venäjän sota Ukrainassa on jo kasvattanut tilauskirjoja, joten tuotantoakin pitää nostaa. Se nostaa myyntiä, hintoja ja työvoiman tarvetta. Samalla puolustustarvikeklusterin merkitys nousee Suomessa ja euroopassa. 

Pitää myös muistaa, kun olemme Natossa, että sen merkittävin jäsenmaa on USA. Jos Trump, tai hänen liittolaisensa voittaa vaaleissa, niin miten Republikaanit tulevat suhtautumaan Natoon ja Naton tarpeellisuuteen USA:lle? 

Eroaako USA Natosta ja Nato yhteistyöstä? Tämä on niin tärkeä asia Suomelle ja euroopalle yleensä, että Naton eurooppalaisten jäsenmaiden pitäisi panostaa enemmän euroopan puolustukselliseen keskinäiseen yhteistyöhön sekä autonomiaan. 

Petteri Sortes 

Kolmannesta sektorista

Kolmannesta sektorista

Tuntuu kummalliselta tuhon vimma, joka oli päällä jokunen vuosi sitten, kun haluttiin tuhota Veikkaus ja Alko. Kolmas sektori koettiin osassa yhteiskuntaa suorastaan loisena, joka jouti kuolla pois. Veikkauksen voittovarat olivat kolmannen sektorin mahdoillistaja ja tärkeä voimavara yhteiskunnassa. 

Kaiken taustallahan oli ulkomaisten peliyhtiöiden tarve päästä Suomen markkinoille ja tekemään voittoa. Kaiken pelaamisesta johtuvan haitanhan hoitaa Veikkaus, koska ulkomaisia peliyhtiöitä ei saa tekemisistään tilille. Netin kautta pelattaessa Suomen lainsäädäntökään ei niitä koske. 

Olen itse ollut aikoinaan töissä pari vuotta kolmannella sektorilla Takuu Säätiössä ja huomasin silloin, että oli paljon ylivelkaantuneita ihmisiä, joille Säätiön myöntämät takaukset mahdollistivat selviytymisen veloistaan. Veikkausvoittovarat, joilla tuettiin kolmatta sektoria mahdollistivat tämän. 

Toinen valtion tuottoisa yhtiöhän on Alko, jota sitäkin halutaan lakkauttaa ja yksityistää. En itse näe mitään pahaa valtion omassa yritystoiminnassa, etenkin kannattavassa sellaisessa. Se vähentää tavallisen palkansaajan verorasitusta ja samalla työllistää ihmisiä. Tallisen palkansaajan kannalta on samantekevää tekeekö töitä valtiolla vai yksityisellä puolella. 

Osalla ihmisistähän on ideologinen tavoite, että yhteiskunnasta luodaan yövartija valtio, jossa yhteiskunnan rooli pienennetään minimiinsä. Samalla hyvinvointivaltio lakkautetaan. Kaikki palvelut olisivat yksityisessä omistuksessa, joita valtio ei säätelisi millään tavoin. Silloinhan myös kuluttajasuoja heikkenisi. 

Petteri Sortes

Nato ja Natoon liittyminen

Nato ja Natoon liittyminen

Natoon liittyminen on ollut Marinin hallitukselta oikea ja johdonmukainen päätös Venäjän käyttäytymisen takia. Putin pelotteli naapuromaitaan, joten on johdonmukaista, että näillä on silloin tarve hankkia lisäturvallisuutta. Se hankittiin liittoutumalla, tai oikestaan hakemalla liittoutumista, koska Turkki hankaa vastaan. Tällä hetkellä on 23 suostumusta nykyisiltä jäsenmailta ja 30 pitäisi saada. Jää nähtäväksi miten pitkälle Turkki vastustaa, tai tinkii suostumuksestaan. 

Pitää muistaa, että Nato on pohjimmiltaan siviilien johtama sotilasliitto, joten neuvotteluja ja suostuttelua tarvitaan, jotta yksimielinen päätös sadaan aikaan, koska säännöt niin edellyttävät. Lisäksi Nato ei niinkään ole arvoyhteisö, koska siellä on erilaisia demokraattisia maita, sekä inakin yksi autokratinen maa, eli Turkki. Toisaalta siellä on niin monta eurooppalaista EU maata, että demokratiat toki ovat enemmistönä. 

Päätös hakemisesta on ollut monille puolueille kova pala, mutta kansan mielipiteen muutos on ollut nopea ja huomattava, joten uusia päätöksiä on tarvittu. 

Tämä edellyttää myös strategiaa ja visiota siitä, mitä ja minkälaista politiikkaa Suomi tulee  harjoittamaan Natossa. Sitä on hyvä miettiä jo etukäteen, ennenkuin viimeinenkin jäsenmaa antaa suostumuksensa Suomen ja Ruotsin jäsenyydestä. 

Petteri Sortes